Siirry pääsisältöön
Näkövammaiset Käsityöntekijöiden logo.
Näkövammaiset Käsityöntekijöiden logo.

Näp­pi­tun­tu­mal­la / Maaliskuu 2022

Tällä sivulla

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry on tuottanut tämän julkaisun, joka sisältää ohjeita ja ajankohtaista tietoa käsitöiden saralta. Tämä äänite on tarkoitettu kaikille käsitöistä kiinnostuneille näkövammaisille. Lisää ohjeita ajanvietteeksi ja mukavaan puuhasteluun löytyy kotisivultamme: www.kasityontekijat.fi- Ulkoinen linkki.  

Keräämme kotisivulle kuvia näiden ohjeiden mukaisista käsitöistä. Ota siis kuva tekemästäsi työstä ja toimita se sähköpostitse kasityoliite@gmail.com. Anna palautetta ja vinkkejä seuraavan käsityöliitteen sisällöksi:

sähköpostilla: kasityoliite@gmail.com.

 

Sisällys

  1. Ajankohtaista yhdistykseltä
  2. Linnunpönttöjä rakentamaan
  3. Novitan kevätvärit
  4. Villasukkakävely
  5. Niksinurkka
  6. Neulottu kauluri lämmittää pakkasella
  7. Erilaisia joustinneuleita sukanvarsiin
  8. Kartonkipaloilla koristeltu laventelintuoksuinen paperi
  9. Leipurit työllistävät korimaakaria
  10. Neulominen hoivaa

 

1. Ajankohtaista yhdistykseltä

Suositut etätapaamiset jatkuvat edelleen. Pyydä osallistumislinkki sähköpostiisi: kaisa.penttila@pp.nkl.fi.

Puikon koukuttamat kokoontuvat torstaisin

Kun haluat juttuseuraa, tule mukaan torstaisin klo 18 puikon koukuttamien etätapaamiseen. Mukaan pääset tavallisella puhelimella soittamalla tai Teams-linkistä. Jutellaan käsitöistä, kirjoista ja juttu polveilee elämän kaikilla alueilla.

Kaikki ikään tai sukupuoleen katsomatta ovat tervetulleita puikoilla tai ilman. Emäntänä toimii Heli Liimatta Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:stä. Tapaamisia jatketaan toistaiseksi.

Harjan sitojat ja kopantekijät kokoontuvat vaihtamaan kuulumisia aina maanantaisin klo 17 alkaen Teams-etäyhteydellä.  Isäntänä toimii puheenjohtajamme Mauno Sirviö.

 

Oivallus-toiminnassa koulutus vuonna 2022

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry järjestää vuonna 2022 käsityöohjaajille ja ohjaajiksi suuntautuville koulutuskokonaisuuden, jossa on etäopiskelua sekä lähityöskentelyä.

Huhtikuussa alkaa kolmen luennon sarja kuvailun hyödyntämisestä näkövammaisen ohjaamisessa. Luennot pidetään Teams-etäyhteydellä. Kurssilla saadaan teoriatietoa oppimisesta ja tehdään käytännön harjoitteita. Keskiössä on näkövammaisen oppian kohtaaminen ja moniaistiset havainnollistamiskeinot. Kouluttajana toimii kasvatustieteen tohtori kuvailutulkki Riitta Lahtinen, joka on perehtynyt kosketusviestien ja kehollisen kuvailun käyttöön opetuksen keinona näkövammaisille. Koulutuksen kaksipäiväinen lähijakso pidetään toukokuussa. Lähijaksolla opitaan uusien tuotteiden valmistamista ja tehdään ohjausharjoittelua.

Toinen lähipäivä pidetään syyskuussa Ylöjärven Koivupuistossa.

Viimeinen jakso pidetään etäyhteydellä lokakuussa.

Kysy lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet toimistolta: nakovammaiset@kasityontekijat.fi

2. Linnunpönttöjä rakentamaan

 (Lähde: BirdLife Suomen verkkosivut.)

Linnunpönttöjen tekeminen on hauskaa ja hyödyllistä. Kololinnuilla on pulaa pesimäpaikoista, sillä luonnonkoloja on nykyään liian vähän. Talvella pöntöt toimivat lintujen ja oravien yöpymis- ja suojapaikkoina. Mitat ovat tärkeitä. Mitä pienemmästä pönttömallista on kysymys, sitä tarkempaa on mitoissa pysyminen. Pöntön tärkeimmät mitat ovat lentoaukon koko ja pöntön sisäosan läpimitta, eli lautapöntössä lyhyemmän sisäsivun pituus. Pönttöä ei pitäisi tehdä ohjeessa mainittua ahtaammaksi, etteivät ison poikueen vahvimmat poikaset survo heikompia alleen. Turhan iso tai korkea onkalo taas aiheuttaa ylimääräistä pesänrakennustyötä emoille.

Peruspönttöjen mitat

Seuraavassa on mittoja muutamaan yleisimpään linnunpönttömalliin.

Sini- ja kuusitiaisen pönttö

  • pöntön leveys sisäpuolelta 10 cm
  • seinälaudan korkeus 25 cm
  • lentoaukon halkaisija 2,8 cm
  • lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän yläreunasta 7 cm

Kirjosiepon, talitiaisen ja lapintiaisen pönttö

  • pöntön leveys sisäpuolelta 10-12 cm
  • seinälaudan korkeus 30 cm
  • lentoaukon halkaisija 3,2 cm
  • lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän yläreunasta 8 cm

Kottaraisen pönttö

  • pöntön leveys sisäpuolelta 12-15 cm
  • seinälaudan korkeus 35 cm
  • lentoaukon halkaisija 4,6 cm
  • lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän yläreunasta 8 cm

Materiaalit ja rakentaminen

Lautapönttöjen aineksiksi tarvitaan:

  • 20–25 millimetrin vahvuista höyläämätöntä lautaa pöntön seiniksi
  • 12–25 millimetrin paksuista filmi- eli vesivaneria katoksi ja pohjaksi
  • sinkittyjä 50–75 millimetrin nauloja (tai ruuveja, jos kokoat pöntön mieluummin ruuveilla)
  • metallilankaa, sinkittyä rautalankaa tai uv-suojattua narua

Tarvittavat työkalut ovat vasara, saha, pora, suorakulma, puukko, mitta ja kynä.

Nämä ohjeet on tehty tavallista naulaamalla tehtävää peruspönttöä ajatellen.

  • Sahaa seinälaudat oikeisiin mittoihin.
  • Poraa (tai sahaa) lentoaukko etuseinään. Poraa sisäänpäin yläviistoon, ettei vesi pääse helposti pönttöön. Siisti aukon reunat puukolla. Lentoaukon ympärystän on ehdottomasti oltava ehjä.
  • Poraa takaseinän yläosaan kaksi pientä reikää ripustuslankaa varten. Poraa nämäkin reiät sisäänpäin yläviistoon veden valumisen ehkäisemiseksi. Ennen poraamista kiinnityslangan reikien kohdalle (pöntön sisäpuolelle) voi kiinnittää vahvikelaudan.
  • Takaseinän ulkopuolelle voi naulata pystylistat, jotka pitävät pöntön irti puun rungosta. Näin runkoa pitkin valuva sadevesi ei kastele pönttöä. Takaseinän yläreunan voi myös viistää ulospäin veden seisomisen estämiseksi.
  • Naulaa seinät yhteen siten, että laudan sydänpuoli (eli puun sisäpuoli) jää ulospäin. Pitävät liitokset saa lyömällä naulat eri suuntiin vinoon.
  • Sahaa pohja filmivanerista tai laudasta niin, että voit naulata sen pöntön sisälle. Näin seiniä pitkin valuva sadevesi ei pääse pöntön pohjalle ja lahottamaan sitä. Poraa lisäksi pohjan jokaiseen kulmaan läpimitaltaan 0,5–1 cm:n suuruinen reikä, josta kosteus pääsee ulos. Naulaa pohja huolellisesti kiinni.
  • Sahaa ulkokatto filmivanerista tai laudasta. Jätä ulkokattoon reilut räystäät (2–5 cm) eteen ja sivuille, ja pieni räystäs myös takareunaan.
  • Lyö kaksi naulaa ylös pöntön sivuseiniin. Varmista katon paikoillaan pysyminen naulojen ympärille kierrettävän rautalangan avulla. Tällaisen katon voi avata pöntön siivoamista varten. Pohjaa ei missään tapauksessa pidä tehdä avattavaksi, koska ennemmin tai myöhemmin sen kiinnitys pettää ja pesä tuhoutuu.
  • Pienten pönttöjen lentoaukon ympärille voi kiinnittää suojapellin tai kattohuopapalan turvaksi oravilta. Pelti on kiinnitettävä tiukasti, eikä sen ja laudan väliin saa jäädä rakoa.

Ripustaminen

Pöntöt ripustetaan siten, ettei ripustuksesta aiheudu vahinkoa puulle tai pöntölle. Pönttö on kiinnitettävä niin tukevasti, ettei se kolise kovallakaan tuulella ja karkota lintuja tiehensä. Ripustuslanka pujotetaan pöntön takaseinään porattujen reikien läpi, ja langan päät kiinnitetään puuhun. Jos kiinnityslanka kulkee tiukasti pöntön ympäri, pönttö rutistuu puun kasvaessa. Pienet pöntöt voidaan solmia rungon ympäri, mutta isot ja painavat pöntöt kannattaa sitoa rungon vastakkaisilla puolilla oleviin oksiin lähelle oksantyveä. Rungon ja ripustuslangan väliin kannattaa asettaa puukapuloita, joita poistetaan sitä mukaa kuin puu kasvaa.

Lisää ohjeita ja malleja erilaisiin linnunpönttöihin on BirdLife Suomen verkkosivuilla- Ulkoinen linkki.

3. Novitan kevätvärit

Novita on julkaissut kevään ja kesän 2022 uutuuslangat ja -värit. Uutuuslankoja ovat Novita 7 Veljestä Nature ja Novita Kajastus.

Novita 7 Veljestä Nature on uuden sukupolven sukkalanka: täysin muoviton ja 100 % biohajoava. Se sisältää 70 % pehmeää villaa ja 30 % kestävyyttä tuovaa TENCEL ™ Lyocell -kuitua. Lanka sopii kaikkiin neulontaprojekteihin villasukista suurempiin neule- tai virkkuutöihin. Valikoimaan kuuluu 10 hehkuvan kaunista sävyä. Sopii käytettäväksi kansainvälisiin neuleohjeisiin, joissa suositellaan Aran-vahvuisia lankoja. Puikkosuositus 4-5, sukkiin puikot 3.5. Huomaa, että 7 Veljestä Nature -langasta valmistetut käsityöt tulee pestä käsin! 100 gramman kerässä on 200 metriä lankaa. Lanka on Avainlipputuote.

Värit (Nature-langat ovat yksivärisiä.)

  • luonnonvalkoinen
  • metsäsieni (tummanruskea)
  • pisara (harmaaseen taittuva tumma sinivihreä)
  • rousku (kanelinruskea)
  • päiväuni (vaaleanruskea)
  • kallio (keskiharmaa)
  • noki (musta)
  • sahrami (tummankeltainen)
  • pujo (sammalenvihreä)
  • villiviini (viininpunainen)

Novita Kajastus on 75 % lämmittävää villaa ja 25 % kierrätyspolyamidia sisältävä lanka, joka sopii sekä sukkien neulontaan että suurempiin neuletöihin. yksisäikeinen Kajastus-lanka on kuohkea ja sen kaunis liukuvärjäys tekee jokaisesta sukasta ja asusteesta uniikin. 5 upeaa väriä tarjoavat kattavan valikoiman erilaisia sävytunnelmia, auringonlaskusta syysruskoon. Lanka sopii käytettäväksi Novita Nalle -langan neuleohjeille. Puikkosuositus on 3.5, sukkiin puikot 3. Tuotteet voidaan konepestä 40 asteessa.

Värit

Kaikissa väreissä on liukuvärjäys ja sävyt ovat murrettuja. Mallisukissa langasta tulee leveäraitainen sukka, jossa värit vaihtuvat asteittain toisiin.

  • juhannusyö (Kerässä vedenvihreän sävyinen lanka tummanvihreästä beigeen, josta tummaan violettiin ja siitä vaaleanharmaan kautta takaisin tummanvihreään.)
  • aamu-usva (Kerässä sinisävyinen lanka tummasta viininpunaisesta siniharmaaseen, josta vaaleanharmaaseen ja siitä vaalean roosan kautta takaisin viininpunaiseen.)
  • sadekuuro (Kerässä luumunpunaisen sävyinen lanka luumunpunaisesta harmaaseen, josta mustaan ja siitä takaisin luumunpunaiseen.)
  • polku (Kerässä ruskeansävyinen lanka tummanruskeasta vaaleanruskeaan, josta asteittain tummuen takaisin tummanruskeaan.)
  • syyssointu (Kerässä vihreäsävyinen lanka sinapinkeltaisesta tummanvihreään, josta vaaleanvihreän kautta takaisin sinapinkeltaiseen.)

Kaikki Novitan uudet värit on esitelty Novitan Kevään uutuuslangat ja -värit sivulla- Ulkoinen linkki.

4. Villasukkakävely on tämän talven hitti

Villasukkakävelystä puhutaan vähän joka puolella. Tv-sarjan sankaripoliisi juoksee villasukat jalassaan talvisessa Porvoossa ja Orivedellä järjestettiin tammikuussa jopa villasukkajuoksun SM-kilpailut. Villasukissa kävely on hauskaa ja tuntuu erilaiselta, kuin kengät jalassa liikkuminen. Muutama asia kannattaa ottaa huomioon, ennen kuin villasukkalenkille lähtee. Mene lenkille vasta kun on pakkasta, sillä suojakelillä jalat kastuvat. Kun pakkasta on vähintään -5 astetta, onnistuu villasukkakävely hyvin. Pue päällekkäin kolmet villasukat. Pidä päällimmäisiä sukkia pakkasessa, jotta lumi ei tartu niihin. Mieti, missä kävelet. Liiku alueilla, joista tiedät, että maassa ei ole terävää sepeliä tai vastaavaa. Aloita varovasti. Villasukissa käveleminen muistuttaa paljasjalkajuoksua ja paljain jaloin kävelyä ja aktivoi lihaksia eri tavalla, kuin kengät jalassa kävely.

5. Niksinurkka

(Lähde: FaceBook, Iloinen villasukka- ja neulontaryhmä)

Kokosimme FaceBookin Iloinen villasukka- ja neulontaryhmästä jäsenten vinkkejä neulepuikkojen ja virkkuukoukkujen säilyttämiseen. Jos sinulla on erityisesti näkövammaiselle käsityöntekijälle sopivia vinkkejä, voit lähettää ne sähköpostilla osoitteeseen kasityoliite@gmail.com. Julkaisemme vinkkejä tulevissa käsityöliitteissä.

Pyöröpuikkoja voi säilyttää isoissa kirjekuorissa. Niiden säilytykseen käyvät myös vanhat VHS-kasettien, DVD-levyjen ja CD-levyjen kotelot. Jotkut säilyttävät pyöröpuikot uudelleen avattavissa muovipusseissa tai kansiossa olevissa muovitaskuissa. Puikon koko ja kaapelin pituus kannattaa merkitä säilytyspakkaukseen, se helpottaa oikeankokoisen puikon löytymistä. Pyöröpuikot voi myös pujottaa muoviletkun pätkän sisään. Letku pitää puikot yhdessä ja letkuun mahtuu monta pyöröpuikkoa kerralla.

Sukkapuikkojen säilyttämiseen suosituimmat vinkit olivat penaali, hammasharjakotelo ja Pingles-perunalastutölkki. He, joilla oli enemmän puikkoja kertoivat säilyttävänsä niitä työkalupakissa tai viehelaatikossa. Puikkoja säilytetään myös maljakoissa, lasipurkeissa tai aterinlaatikoissa. Virkkukoukut mahtuvat silmälasikoteloon, poretabletti- tai kardemummaputkiloon. Yksinkertaisimmillaan samankokoiset sukkapuikot voi niputtaa yhteen kumilenkillä. Samaan tarkoitukseen sopii myös pätkä hiuslenkistä, joka on kuin vanhan ajan kierteistä puhelinjohtoa. Pätkä tällaista hiuslenkkiä pitää puikot hyvin nipussa.

5. Neulottu kauluri lämmittää pakkasella

Kauluri suojaa ulkoillessa kaulaa viimalta ja jos siitä tekee hieman leveämmän, se lämmittää myös hartioita. Jos on herkkäihoinen, langaksi kannattaa valita sellainen, joka kutittaa omalla iholla mahdollisimman vähän. Tässä kaksi helppoa kaulurimallia.

Kauluri laamalangasta

(Ohje on julkaistu Kotiliesi Käsityö 2/18 -lehdessä.)

Kauluri laamalangasta tehdään joustinneuleella kahdessa vaiheessa. Ensin neulotaan etu- ja takakappaleen laput ja ommellaan ne yhteen olalta. Sitten pääntien reunaan neulotaan korkea kaulus pyöröpuikoilla. Ohjeessa on yksi koko, joka joustonsa ansiosta mahtuu moneen kaulaan.

Tarvikkeet

  • Lanka: Sandnes Baby Lama (100 % laama, 50 g = 67 m)
  • Pyöröpuikko: numero 5 tai käsialan mukaan
  • Tiheys: 19 silmukkaa joustinneuletta = 10 cm (Mallineule: Joustinneule: 1 oikein, 1 nurin.)
  • Langan menekki: Sandnes Baby Lama -lankaa 150 g

Tee kauluri näin

Takakappale

Luo 57 silmukkaa ja aloita tasona joustinneule nurjan puolen kerroksella näin: Neulo reunasilmukka 1 nurin, jatka sitten 1 oikein, 1 nurin. Toista 1 oikein, 1 nurin, kunnes jäljellä on 1 silmukka. Neulo se nurin. Toista tätä, kunnes kappaleen korkeus on 20 cm, päätä molemmissa reunoissa olkaa varten 12 silmukkaa ja jätä keskimmäiset 33 silmukkaa odottamaan pääntietä varten. Lapun kummassakin reunassa on siis 12 silmukkaa pääteltynä ja 33 silmukkaa puikolla tai apulangalla odottamassa.

Etukappale

Neulo kuten takakappale.

Kaulurin viimeistely

Ompele etu- ja takakappale pääteltyjen silmukoiden kohdalta yhteen. Siirrä kaikki odottamassa olevat silmukat samalle pyöröpuikolle ja poimi niiden väliin kulmista 1 silmukka. Nyt pyöröpuikolla on 68 silmukkaa. Neulo näillä silmukoilla suljettuna neuleena joustinneuletta 10 cm. Päätä silmukat joustetta neuloen.

Kauluri kahdella värillä

(Lähde: Villakivi Design -verkkosivut/Satu Riihelä)

Tämän ylhäältä alas neulottavan kaulurin levennetty alareuna suojaa hartioita takin alla. Tässä perusohje on sovellettu kahdelle värille. Yhdistele värejä makusi mukaan. Jos teet kaulurin yhdellä värillä, yksi vyyhti (100 g) riittää M-kokoiseen kauluriin.

  • Koko M
  • Lanka: Merisoft (100 % merinovilla). Mallissa käytetyt värit: SOL376 ja SOL403
  • Puikot: sukkapuikot 4,5 mm (voit käyttää myös 60 cm ja lisäysten jälkeen 80 cm pyöröpuikkoa), silmukoiden luomista varten pitkät puikot 4,5 mm
  • Langan menekki: väriä SOL403: n. 70g ja väriä silmukkaOL376: n. 30g
  • Tiheys: sileä neule: 10 x 10 cm = 16 silmukkaa ja 24 kerrosta

Kauluri neulotaan ylhäältä alaspäin suljettuna neuleena.

Luo värillä SOL403 kahdelle 4,5 mm puikolle 92 silmukkaa.

Siirrä silmukat 4,5 mm sukkapuikoille, tai 60 cm pyöröpuikolle ja aloita 2 oikein 2 nurin joustinneule suljettuna neuleena.

Neulo joustinneuletta 3 cm. Vaihda väriksi SOL376 ja jatka 5 cm. Vaihda väriksi SOL403 ja jatka 10 cm. Vaihda väriksi SOL376 ja jatka joustinneuletta 2 kerrosta.

Seuraavalla kerroksella lisää jokaisessa oikealla neulotussa raidassa 1 silmukka kahden oikean silmukan väliin, eli ota kahden silmukan välinen lankalenkki vasemmalle puikolle ja neulo se kiertäen oikein.

Lisäysten jälkeen neulominen sukkapuikoilla on hankalaa, joten vaihda viimeistään tässä vaiheessa 60 tai 80 cm pyöröpuikkoon. Jatka joustinneuletta 3 kerrosta. Vaihda väriksi SOL403 ja jatka joustinneuletta 5 cm.

Lopuksi päättele kaikki silmukat ylivetämällä. Neulo päättelykerroksella oikeat silmukat oikein ja nurjat nurin.

Kaulurin muiden kokojen ohjeet ja kuva ovat Villakivi Shopin verkkosivulla- Ulkoinen linkki.

7. Erilaisia joustinneuleita sukanvarsiin

(Lähde: Neulemedian verkkosivut)

Sukkiin saa uutta ilmettä erilaisilla joustavilla neuloksilla. Voit aloittaa sukan neulomalla ensin 2 oikein, 2 nurin -joustinneuletta haluamasi määrän resoriksi ja jatkaa sitten jollain seuraavassa kerrotuista malleista.

Jules-joustin

Jules-joustimella sukan varresta tulee jämäkkä ja hyvin istuva. Sitä käytetään paljon miesten sukkiin, mutta se sopii yhtä hyvin kenelle tahansa.

Luo neljällä jaollinen määrä silmukoita.

Mallineule

  • Ensimmäinen kerros: Nosta 1 silmukka neulomatta, neulo 3 silmukkaa oikein. Jatka kerros näin loppuun.
  • Toinen kerros: Neulo kaikki silmukat oikein.
  • Kolmas kerros: Nosta 1 silmukka neulomatta, neulo 3 silmukkaa oikein. Jatka kerros näin loppuun.
  • Neljäs kerros: Neulo kaikki silmukat oikein.
  • Viides ja kuudes kerros: Neulo 1 silmukka oikein, 3 silmukkaa nurin. Jatka kerros näin loppuun.

Jyväjoustin

Luo parillinen määrä silmukoita.

Mallineule

  • Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerros: Neulo 1 silmukka nurin, 1 oikein.
  • Neljäs, viides ja kuudes kerros: Neulo 1 silmukka oikein, 1 nurin.

Vohvelijoustin

Luo neljällä jaollinen määrä silmukoita.

Mallineule

  • Ensimmäinen ja toinen kerros: neulo kaikki silmukat oikein.
  • Kolmas ja neljäs kerros: neulo 2 silmukkaa oikein, 2 nurin.

Kuvia erilaisista joustinneuleista on Neulemedian verkkosivulla- Ulkoinen linkki.

8. Kartonkipaloilla koristeltu laventelintuoksuinen paperi

Käsin tehtyä paperia voi käyttää esimerkiksi itse tehdyissä korteissa, tai muussa paperiaskartelussa. Lisäämällä massaan kuivattua laventelia, saat aikaan tuoksuvaa paperia. Tässä ohjeessa käytetään valmista kartonkia ja paperimassaa sekä kehystä, jonka avulla paperiarkki tehdään. Tarvikkeet voi hankkia askarteluliikkeestä.

Tarvikkeet

  • paperimassaa (65 g) ja kartonkia
  • kuivattua laventelia
  • vispilä tai sähkövatkain ja kulho
  • paperinvalmistuskehys (Tässä koko A5.) sekä vati, johon se mahtuu. Kehys on ohuista rimoista tehty kehikko, johon on pingotettu suodatinkangas. Paperimassa laitetaan suodatinkankaan päälle ja vesi pääsee valumaan pois sen läpi. Ohjeessa kerrotaan tuonnempana, miten päin kehystä tulee pitää.
  • huopaa paperinvalistuskehyksen alle
  • kosteutta imevä liina

    Työvaiheet

    • Revi paperimassa pieniksi paloiksi ja liota ne veteen.
    • Vatkaa paperimassa tasaiseksi, joko käsin tai sähkövatkaimella.
    • Kaada seos vatiin, jossa on runsaasti vettä ja, johon mahtuu paperin valmistukseen käytettävä kehys. Valmiin paperin paksuus vaihtelee seoksessa olevan massan määrästä.
    • Kostuta kartonki ja revi se pieniksi paloiksi, lisää nämä palat seokseen.
    • Sirottele kuivatut laventelit seokseen.
    • Sekoita seos ennen käyttöä.
    • Pidä kehystä kohtisuoraan vadin takaosassa. Puoli, johon kangas on kiinnitetty itseesi päin. Upota sitten kehys seoksen alle vaakasuorassa. Työnnä eteen- ja taaksepäin, kunnes kangas on kokonaan peittynyt paperimassalla ja noista kehys pois vadista. Anna veden tippua. Vinkki: Siivilöi jäljelle jäänyt massa vedestä, anna kuivua ja käytä seuraavalla kerralla. Älä koskaan laita massaa suoraan lavuaariin, koska se voi tukkia viemärit.
    • Taita pala huopaa ja vie se kehyksen alapuolelle imemään vesi. Purista vesi pois imeyttämällä sitä liinaan ja jatka näin, kunnes suurin osa vedestä on imeytynyt.
    • Käännä kehys ja aseta se massa alaspäin huovalle.
    • Imeytä lisää vettä, mutta painele liinalla vain kevyesti.
    • Poista varovasti paperin valmistukseen käytettävä kehys. Varmista, että paperimassa seos irtoaa kehyksestä, ennen sen nostamista. Jätä itse tehty paperi huovalle kuivumaan. Kuivumisaika vaihtelee huoneen lämmön mukaan (24-48 tuntia). Kuivumisprosessin aikana kuivattujen kukkien väri voi levitä paperiin, tuoden paperiin lisä tehostetta.
    •  

    Paperinteko-ohje kuvineen on Sinellin verkkosivuilla- Ulkoinen linkki.

    9. Leipurit työllistävät korimaakaria

    (Lähde: Keskipohjanmaa 19.1.2022, teksti Pia Räihälä)

    Ylivieskasta lähtöisin oleva Markku Jaakola on sokea käsityöyrittäjä. Pari viime vuotta häntä on työllistänyt yllättävä hittituote.

    Ylivieskasta syntyisin oleva Markku Jaakola on toiminut käsityöyrittäjänä vuodesta 1988 lähtien. Nykyään Espoossa asuvan Jaakolan päämateriaali on rottinki, ja parin viime vuoden ajan hänen hittituotteensa on ollut hapanjuurileivän kohotuskori.

    - En ollut kuullutkaan sellaisesta, kun yhtenä iltana puhelin soi ja asiakas kysyi, voisinko tehdä sellaisen. Ajattelin, että siinä nyt on turhake numero yksi, voi kai niitä leipiä kohotella missä kipossa vain, Jaakola muistelee nauraen.

    Hänen mielestään kori kuulosti melkein tavalliselta leipäkorilta. Hän teki matalareunaisen korin, mutta asiakas tyrmäsi sen sanoen, että jos tuossa leivän kohottaisi niin sehän olisi kuin mikäkin lentävä lautanen.

    Lisäohjeistusta saatuaan Jaakola valmisti pallokorin puolikkaan. Asiakas oli niin tyytyväinen että laittoi koristaan kuvan Facebookin leipurit-ryhmään, missä siitä tuli välitön hitti.

    - Ihmiset alkoivat kysellä minulta niitä. Jotkut sanoivat, että ulkomaiset, Kiinassa ja Vietnamissa tehdyt korit tummuvat ja homehtuvat, kun ne on tehty niin tiukoiksi.

    Jaakolan punomien pyöreiden ja soikeiden korien suosio perustuu niiden hengittävyyteen ja kauniiseen ulkomuotoon.

    - Nämä ovat siroja, eikä näitä tarvitse piilottaa minnekään. Kori käy myös tarjoiluastiana, hän kertoo.

    Parin vuoden aikana Jaakola on punonut 622 hapanjuurileivän kohotuskoria.

    - Olen luullut, että se hiipuisi, mutta sitten taas tulee kyselyjä Facebookin kautta.

    Markku Jaakola ei ole itse koskaan leipää leiponut, mutta hän on toki perehtynyt siihen, miten koria käytetään. Leipätaikina laitetaan koriin kohoamaan, ja kohonnut taikina kumotaan sellaisenaan korista ja paistetaan.

    - Suosittelen ohuen liinan käyttöä korin sisällä leipää kohotellessa. Näinkin saadaan rottinkipunoksen kaunis kuviointi leivän pintaan.

    Markku Jaakola on ollut syntymästään asti heikkonäköinen ja sokeutunut kokonaan 12-vuotiaana. Hän syntyi Ylivieskassa vuonna 1968 ja kävi ensimmäisen luokan Rannan koululla.

    - Silloin näin vielä jonkin verran. Muistan, että minulla oli ekaluokalla iso suurennuslasi, joka oli raskas pienissä käsissä kun piti seistä ja laulaa virttä. Enkä silti nähnyt. En ehtinyt kuin löytää virren numeron, kun opettaja jo sanoi, että jaa, Markku ei taaskaan laulanut.

    Kun koulunkäynti näkevien koulussa ei sujunut, Markku-poika lähetettiin 8-vuotiaana Jyväskylään näkövammaisten kouluun, josta hän pääsi käymään kotona joka toinen viikonloppu.

    - Aika äkkiä sopeuduin. Veljenikin on näkövammainen, ja hän lähti jo 5-vuotiaana esikouluun Helsinkiin, eikä sieltä päässyt kotiin kuin vasta jouluna. Itsestäni olisi tuntunut ynseältä lähteä kotoa 5-vuotiaana.

    Lopulliseen näön menettämiseen johti pieni tapaturma.

    - Törmäsin itsenäisyyspäivänä takan kulmaan, ja silmään tuli verenvuoto. Sitä ei saatu enää korjattua.

    Jaakola kertoo, että muistikuvat näkemisestä ovat jonkin verran avuksi käsitöiden tekemisessä. Ainakin väreistä on käsitys, toisin kuin syntymäsokealla.

    - Moni syntymäsokea ei kaipaa näkökykyä, kun ei sitä ole koskaan ollut. Itse ottaisin kyllä näkökyvyn, jos se olisi saatavissa, mutta kyllä sitä tottuu kaikkeen. Yllättävän paljon ihminen osaa tehdä ilman näköä. Jos se menee yhtäkkiä, niin kyllähän se silloin on katastrofi.

    Peruskoulun jälkeen Markku Jaakolan opintie jatkui Leppävaaraan näkövammaisten ammattikouluun, missä hän opiskeli neljä vuotta rottinkihuonekalujen valmistusta.

    - Niiden valmistus oli aika vahvaa 1980-luvulla. Tein muun muassa keinutuoleja ja sohvia. Itsellenikin minun oli tarkoitus tehdä keinutuoli, ja monta kertaa aloitinkin, mutta aina tuli asiakas ja osti pois. Nyt olen myynyt huonekalutyövälineet. Olen sanonut asiakkailleni, että kun kyllästyt keinutuoliin niin ostan sen itselleni, mutta kukaan ei ole vielä kyllästynyt!

    Rottinkia Jaakola työstää yhä, mutta nyt päätuotteita ovat korit. Hän nimittää itseään korimaakariksi, ja sillä nimellä hänet moni tunteekin.

    - Punon ydinrottingista, joka on 1,5-5 milliä paksua. Ensin se liotetaan muovipussissa, ja sitten alan työstää. Se on hyvin taipuisaa, mutta jos tekee samaa liikettä pitkään, niin kyllä se käsissä tuntuu.

    Jaakola kertoo, että rottinki on hyvin kallis materiaali. Sitä saadaan etupäässä Indonesiasta, jossa tätä palmukasvia viljellään.

    - Paju olisi hyvä suomalainen materiaali, mutta se on vähän roskaista, joten sen työstäminen ei kotona oikein onnistuisi.

    Sokean on pidettävä hyvää huolta käsistään ja erityisesti sormenpäistään. Jaakola toteaa, että rottingin käsittelylle hyvää vastapainoa onkin mehiläisvahakynttilöiden valmistus, koska vaha myös hoitaa ihoa.

    Takavuosina näkövammaisista koulutettiin joko käsityöläisiä tai hierojia. Käsitöissä vaihtoehtoina olivat harjat, korit ja kankaankudonta.

    - Nyt on tarjolla kaikkia muitakin ammatteja. Puolisoni on myös sokea, ja hän tekee litterointihommia, Markku Jaakola kertoo.

    Jaakolan sanoin käsityöala ei olekaan mikään kultakaivos sen kummemmin näkevälle kuin näkövammaiselle. Hän itsekin oli vähällä lopettaa siinä vaiheessa, kun Raha-automaattiyhdistys lopetti tukensa Sokevalle, joka oli välittänyt näkövammaisille käsityöläisille raaka-aineita ja markkinoinut heidän tuotteitaan.

    - Mutta ei siitä lopettamisesta oikein mitään tullut, jotain pitää käsillä tehdä. Minulle tämä on sekä harrastus että työ.

    Sitä Markku Jaakola ei osaa sanoa, olisiko hänestä tullut käsityöläinen, jos hän olisi näkevä. Mutta olisi hyvin voinut tulla.

    - Mielenterveyden kannalta on parasta olla käsityöläinen tai ainakin ammatissa, jossa saa tehdä jotain käsillä. Käsityö on rauhoittavaa. Koulussa saisivat opettaa enemmän käsitöitä, sillä ei kaikista tule teoreetikkoja.

    Vaikka Jaakola on käytännössä lähtenyt Ylivieskasta jo lapsena, lukee hänen Facebook-profiilissaan "Paikkakunnalta Ylivieska". Vähintään kesäisin hän käy Ylivieskassa, missä asuu neljä hänen viidestä sisaruksestaan. Jaakola seuraa myös Keskipohjanmaa- ja Kalajokilaakso-lehtiä puhesyntetisaattorin avulla.

    - Olen pohjalainen aina, ja henkinen kotini on siellä.

    10. Neulominen hoivaa

    (Lähde: Kotiliesi 2/2022, teksti Anne Reenpää)

     Neulominen on palvelus aivojen hyvinvoinnille. Samat terveyshyödyt voi saada myös virkkaamalla, piirtämällä, maalaamalla ja huovuttamalla.

    Aivoja hellii rytminen liike, joka sekä haastaa että rentouttaa aivoja. Tässä kolme syytä panna puikot heilumaan.

    1. Neulominen vähentää stressiä ja masennusta.

    Neulominen on monille hyväksi todettu tapa rentoutua. Käsitöiden tekeminen voikin saada aivot meditatiiviseen tilaan samaan tapaan kuin jooga. Neuloessa stressihormoni kortisolin määrä laskee ja mielihyvähormonien, dopamiinin ja serotoniinin, määrä kasvaa.

    2. Neulominen edistää keskittymiskykyä.

    Moni neuloo mielellään luennoilla tai kokouksissa. Muista saattaa vaikuttaa, että neuloja on uppoutunut omaan maailmaansa, mutta todellisuus voi olla päinvastainen. Pienimuotoinen fyysinen tekeminen voi auttaa keskittymään kuultuun asiaan ja muistamaan asioita paremmin. Fyysinen liike vilkastaa verenkiertoa ja ylläpitää mielen vireyttä.

    3. Neulominen voi vähentää kroonisia kipuja.

    Ahkera neulominen voi rasittaa käsiä. Silloin, kun neuloo kohtuudella, neulominen voi päinvastoin helpottaa kipuja sormissa ja ranteissa. Neulomista käytetään sairaaloissa kroonisten kipupotilaiden hoidossa. Iso-Britanniassa Bathin kaupungin sairaalassa kroonisista kivuista kärsivät kokoontuvat viikoittain neulomaan ja virkkaamaan yhdessä.