Kä­si­työ­lii­te 5/2021

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry on koonnut ohjeita ja ajankohtaista tietoa käsitöiden saralta

Tällä sivulla

Käsityöliite toukokuussa 2021

Lisää ohjeita ajanvietteeksi ja mukavaan puuhasteluun löytyy kotisivultamme: www.kasityontekijat.fi- Ulkoinen linkki

Keräämme kotisivulle kuvia näiden ohjeiden mukaisista käsitöistä. Ota siis kuva tekemästäsi työstä ja toimita se toimistoomme sähköpostitse. Keräämme myös palautetta ja vinkkejä seuraavan käsityöliitteen sisällöksi:

sähköpostilla: nakovammaiset@kasityontekijat.fi tai puhelimitse: 044 534 0042

 

Tämän liitteen sisällys:

1. Ajankohtaista yhdistykseltä: vuosikokous kooste, Puikon koukuttamat ja harjantekijöiden tapaamiset.

2. Istutuspotit paperista taimille

3. Kyllin virkattu verkkokassi – kesän hitti

4. Yksinkertainen ja ilmava hartiahuivi

5. Vadelmainen pintaneule

6. Vuoden 2021 käsityötekniikka on parsiminen ja paikkaus

7. Ryijy: Isoäidin aarre nousee uudelleen kunniapaikalle

1. Ajankohtaista yhdistykseltä

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry piti 15.5.2021 vuosikokouksen etänä. Paikalla oli 15 varsinaista jäsentä ja kaksi muuta henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Timo Salonen ja sihteerinä Kirsti-Sisko Salonen. Kokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2020, kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Tili- ja vastuuvapaus myönnettiin tilivelvollisille. Kokous hyväksyi muutoksitta yhdistyksen sääntömuutosesityksen.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti kuluvalle vuodelle Mauno Sirviö Jyväskylästä. Hallitukseen kahdeksi seuraavaksi kaudeksi valittiin Kaisa Penttilä Espoosta, Minna-Riikka Murto Tampereelta ja Martti Yläpelto Kurikasta. Varajäseniksi seuraavan vuoden ajaksi valittiin kutsumisjärjestyksessä Matti Antila Kurikasta, Heli Liimatta Helsingistä ja Timo Salonen Jyväskylästä. Hallituksessa jatkavat Tarja Heikkilä Vantaalta, Raija Rihkajärvi Virroilta ja Anneli Iltanen Espoosta.

Vuosikokouksen jälkeen uusi hallitus piti järjestäytymiskokouksen, jossa valittiin varapuheenjohtajaksi Anneli Iltanen. Työvaliokuntaan hallitus nimesi puheenjohtaja Mauno Sirviön, varapuheenjohtaja Anneli Iltasen ja Kaisa Penttilän.

Puikon koukuttamat torstaisin

Kun haluat juttuseuraa, tule mukaan torstaisin klo 18 puikon koukuttamien etätapaamiseen. Mukaan pääset tavallisella puhelimella soittamalla tai Teams-linkistä. Jutellaan käsitöistä, kirjoista ja juttu polveilee elämän kaikilla alueilla. Kaikki ikään tai sukupuoleen katsomatta ovat tervetulleita puikoilla tai ilman. Emäntänä toimii Heli Liimatta Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:stä. Tapaamisia jatketaan juhannukseen asti, joten kannattaa säilyttää tämä viesti.

Soita torstai-iltana klo 18 alkaen numeroon: 09 85626588

näppäile Puhelinneuvottelun tunnus: 565 260 992#

Voit pyytää Teams-linkin sähköpostilla: kaisa.penttila@nkl.fi

Hei harjansitojat!

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry järjestää Teams-tapaamisia harjansitojille ja asiasta kiinnostuneille joka toinen maanantai klo 17.00 alkaen. Tämä tapaaminen on parittomilla viikoilla. Seuraava kokoontuminen on 24.5.2021. Kaikki aiheesta kiinnostuneet eivät ole vielä tavoittaneet tietoa tästä tapaamisesta, joten kerrothan kaverille kanssa! Lisätietoa ja osallistumislinkin saa toimistosta tai puheenjohtajaltamme: mauno.sirvio@pp.nkl.fi

2. Istutuspotit paperista taimille

Kesä tekee lujaa vauhtia tuloaan ja vielä ehtii istuttaa taimia. Vanhat sanomalehdet ja säilyketölkit kannattaa käyttää hyödyksi. Sanomalehdistä on helppo tehdä istutuspotteja, jotka voi taimen vahvistuttua upottaa kätevästi suoraan multaan, sillä paperiruukut maatuvat nopeasti.

Kesän kynnyksellä nopeutat kasvun alkua, kun esikasvatat nopeasti kasvavia lajikkeita, kuten tilliä, salaattia, krasseja, hajuherneitä, kurkkuja tai kurpitsoita näissä maatuvissa purkeissa.

Tee näin:

  • Leikkaa sanomalehdestä noin 10 cm levyinen kaistale
  • Taita toinen reuna sisään koko matkalta, näin potista tulee tukevampi.
  • Pyöritä sanomalehteä muotin (tai pullon, tai säilyketölkin) ympärille, niin, että sanomalehti menee pohjan yli muutaman sentin. Saat tukevamman potin kun sanomalehti kiertää muotin useamman kerran.
  • Taita seuraavaksi pohja sisäänpäin saumasta aloittaen. Ei haittaa, jos keskelle jää pieni reikä.
  • Paina pohja tukevasti kiinni muotin avulla tai esimerkiksi työskentely alustaa vasten.
  • Täytä potti hiekkapitoisella niukkaravinteisella istutusmullalla.
  • Potin voi taimen mukana istuttaa myöhemmin isompaan astiaan tai suoraan avomaalle. Näin juuret pysyvät varmemmin ehjinä.

Jälkimmäisestä linkistä löytyy myös ohjevideoita

https://www.kuitetekee.com/2019/03/20/taimipotit-sanomalehdesta/- Ulkoinen linkki

https://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/ruususuu-ja-huvikumpu/tee-itse-taimipotit-sanomalehdesta-nopeasti-ja-helposti- Ulkoinen linkki

3. Kyllin virkattu verkkokassi – kesän hitti

Tee pieneen tilaan menevä verkkokassi ostoksille tai rannalle mukaan. Se on myös kätevä sipulipussi tai pesupussi sukille.

  • Tarvitset 15 säikeistä kalastajalankaa tai puuvillalankaa
  • Koukku numero 3 tai 4, oman käsialan mukaan

Värejä voi vaihdella mielensä mukaan.

 

Virkkaa 6 ketjusilmukkaa ja sulje renkaaksi.

1. krs 12 kiinteää silmukkaa

2. krs virkkaa kaksi pylvästä jokaiseen kiinteään silmukkaan, nyt pylväitä on 24.

3. ja 4. kerroksilla virkataan 2 ketjusilmukkaa ja 1 pylväs. Virkataan pylväs jokaiseen alla olevaan silmukkaan.

5. krs 1 ketjusilmukka ja 1 pylväs alla olevan kaareen.

6 - 11. kerrokset samalla tavalla kuin kerros 5.

12. kerros 6 ketjusilmukkaa ja kiinteä silmukka alemman kerroksen kaareen.

Kerrokset 13-15 samalla tavalla kuin kerros 12.

Jatka kunnes pussi on sopivan korkuinen, muista että se venyy käytössä.

Virkkaa lopuksi kassin suu:

1. krs 4 pylvästä jokaiseen alla olevaan kaareen.

2. krs Tee pylväs jokaiseen alla olevaan pylvääseen.

Päättele pussi kerroksella kiinteitä silmukoita.

Voit tehdä sangat mielesi mukaan joko virkkaamalla tai nyörillä. Pussin suun voi myös kuristaa pujottamalla nyöri reunimmaisen pylväskerroksen pylväiden välistä.  Kuristusnauhaan kannattaa laittaa helmet, jotta avauskohta löytyy helposti.

4. Neulo yksinkertainen ja ilmava hartiahuivi

Tämän helpompi malli voi tuskin olla, kuitenkaan mallin ei tarvitse olla vaikea ollakseen kaunis. Neulo ilmava hartiahuivi kauniista langasta ja anna langan olla pääosassa. Tähän malliin voit käyttää minkä paksuista lankaa ja minkä paksuisia puikkoja vain. Langan ja puikkojen paksuus vaikuttaa lopputulokseen, joten samaa mallia käyttäen voit saada hyvin erilaisen lopputuloksen. Kokeile erilaisia puikkoja, niin selvität, mitkä sopivat langallesi parhaiten. Työn edetessä voi olla mukavampaa neuloa pyöröpuikoilla. Huivi neulotaan keskeltä alakulmasta ylöspäin.

Neuleohje

  • Aloita kolmella silmukalla ja neulo yksi kerros oikein.
  • Käännä työ
  • Jätä ensimmäinen silmukka neulomatta , neulo toinen silmukka.
  • Tee langankierrolla lisäsilmukka, jatka kerros loppuun oikein neuletta.
  • Jatka samalla tavalla joka kerroksella tekemällä lisäys langankierto ensimmäisen oikein neulotun silmukan jälkeen.
  • Loppukerros neulotaan kaikki silmukat oikein.

Huivista tulee kolmikulmainen, ja siihen tulee kaunis reuna, kun lisäykset tehdään tällä tavalla. Jatka neulomista samalla tavalla, kunnes huivi on sen kokoinen kuin haluat. Päättele mielellään paksummilla puikoilla, että reuna ei kiristä. Koska huivi on hyvin venyvä, myös reunan ja päättelykerroksen on venyttävä. Jos haluat lisäksi huivin niin pitkäksi, että se riittää esimerkiksi kaksi kertaa kaulan ympäri, ota se huomioon laskuissa. Käytin päättelyyn puikkoja nro 8. Päättele langanpäät. Kostuta huivi vedellä ja pingota se haluttuun muotoon ja anna kuivua.

5. Vadelmainen pintaneule

Vadelmainen pintaneule on näyttävä ja siitä onnistuu sukan varret tai vaikka säärystimet.

Tarvitaan kuudella jaollinen määrä silmukoita, esimerkiksi sukan varteen 54 silmukkaa

Mallikuvio toistuu viiden kerroksen korkuisena.

Neljä ensimmäistä kerrosta tehdään samalla tavalla:

1. – 4. kerrokset: neulo 4 oikein 2 nurin
5. kerros langankierto, ylivetokavennus, 2 oikein yhteen, langankierto 2 nurin

Viides kerros selitettynä silmukka silmukalta:

Kierrä lanka puikolle neulomatta. Nyt puikolla on yksi silmukka.

ylivetokavennus: siirrä puikon ensimmäinen silmukka puikolle neulomatta, neulo toinen silmukka oikein. Vedä neulomatta jätetty silmukka neulotun yli. Nyt puikolla on kaksi silmukkaa: langankierrolla tehty silmukka ja yli vedetty silmukka.

2 oikein yhteen, se tarkoittaa, että Neulo seuraavat kaksi silmukkaa yhteen oikein silmukalla. Nyt puikolla on 3 silmukkaa.

langankierto: kierrä lanka puikolle neulomatta. Nyt puikolla on 4 silmukkaa.

Neulo kaksi seuraavaa silmukkaa nurin, nyt puikolla on 6 silmukkaa.

Jatka kerros loppuun aloittaen langan kierrolla.

6. Vuoden 2021 käsityötekniikka on parsiminen ja paikkaus

https://www.taito.fi/kasityoohjeet-ja-jutut/artikkelit/vuoden_kasityotekniikka_2021_parsiminen_ja_paikkaus/- Ulkoinen linkki

Reikä rakkaassa villapaidassa, sukanpohjassa tai takinliepeessä ei todellakaan ole syy siirtää vaatetta pois käytöstä. Vanha tapa korjata, huoltaa ja uudistaa vaatteita parsimalla ja paikkaamalla on tärkeää ottaa käyttöön, koska ympäristötekona se vähentää paisuvaa tekstiilijätemäärää. Rikki rakastettu vaate on entistä arvokkaampi itse korjattuna.

Taitoliitto valitsee Vuoden käsityötekniikan nyt viidennen kerran. ”Tässä ajassa yhä useampi pohtii suhdettaan kuluttamiseen ja sitä kuinka jo pienillä teoilla on merkitystä”, kertoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen. ”Korjaaminen ja paikkaaminen ovat olleet käsityö­ilmiöinä nousussa maailmalla jo pidemmän aikaa. Enää paikkaamista ei hävetä eikä paikkoja piilotella, vaan niistä ollaan päinvastoin ylpeitä. Tällä vuoden käsityötekniikan valinnalla haluamme Taitoliitossa olla osaltamme mukana innostamassa ihmisiä parsimaan ja paikkaamaan.”

Korjaaminen ja tuotteiden eliniän jatkaminen liittyy selkeästi ajankohtaiseen tarpeeseen vähentää tekstiilien tuotantoa ja tekstiilijätettä. Vaatteen käyttöiän pidentäminen näkyy suoraan sen aiheuttaman hiilijalanjäljen pienenemisenä.

Parsimiseen ei tarvita kovin erikoista taitoa, usein neula ja lanka riittää – sekä aikaa ja kärsivällisyyttä. Korjausta ei tarvitse piilottaa, vaan sillä voi myös koristella vaatetta. Sashiko-kirjonta on japanilaista etupistokirjontaa, jolla farkkuja sekä korjataan että tuunataan uuteen asuun. Parsiminen voi silloin korjata tuotteen ulkoasua, ei pelkästään reikiä. Hyvin korjattu vaate voi lopulta olla vahvempi kuin alkuperäinen.

Vuoden käsityötekniikka 2021, Sashiko paikkaus farkussa.

Sashiko-kirjonta ja paikkaus farkuissa.

Parsimisen ja paikkauksen nosto Vuoden 2021 käsityötekniikaksi avaa myös keskustelua tekstiilien laadusta ja kestävyydestä yleensä. Laadukasta ja rakasta vaatetta on mielekästä korjata ja huoltaa, kun taas huonolaatuinen vaate ei välttämättä pelastu edes korjaamisella. Paikkaamistaitoa tarvitaan myös muussa kuin vaatteiden korjauksessa. Vuoden käsityötekniikkana parsiminen ja paikkaus toivottavasti innostaa opettelemaan vaikkapa polkupyörän kumin paikkaamista.

”Haastamme jokaisen suomalaisen paikkaamaan tai parsimaan ainakin yhden tavaran ensi vuonna. Silloin yli viisi miljoonaa tavaraa voisi saada jatkoaikaa ja palvella pidempään”, Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen toteaa.

Parsimisella on selkeästi myös esteettinen ja ilmaisullinen rooli. Paikkaamiseen ja parsimiseen liittyy keskeisesti esineen käyttöiän ja -mahdollisuuden jatkamisen lisäksi kiintymys ja tunneside. Paikattavaksi valitaan usein esineitä, joihin on pitkä tai voimakas kiintymys ja jotka ovat itsessään kauniita tai joiden tekemiseen on uhrattu vaivaa. Kirjotut pöytäliinat, pyyhkeet ja neuleet ovat aina olleet tärkeitä arkipäivän käyttötekstiilejä, joita on parsittu ja paikattu, ja monesti korjaustoimenpide jatkaa alkuperäisen kuvioinnin teemaa tai luo aivan uuden kuvioinnin.”

https://www.epressi.com/tiedotteet/kasityot-ja-askartelu/korjaa-paikkaa-parsi-haaste-taitoliitto-haastaa-jokaisen-suomalaisen-korjaamaan-ainakin-yhden-tavaran.html- Ulkoinen linkki

"Erityisesti lasten vaatteiden kestävään ja siistiin paikkaukseen ja korjaukseen haetaan oppia, ideoita ja tarvikkeita. Myös vaatteiden tuunaus kiinnostaa, esimerkiksi aikuisen rikkinäinen vaate käytetään materiaalina pienten lasten vaatteisiin ja asusteisiin", Marika Saarela jatkaa.

Näkyvä paikkaaminen, kansainvälisesti terminä "Visible mending" tunnettu korjaaminen on tämän ajan trendi. Kun ennen paikasta koitettiin tehdä huomaamaton, nyt korjaaminen ja näkyvä paikka on kannanotto kestävän kuluttamisen puolesta ja sen annetaan reilusti näkyä. Paikkaamiseen käytetään erottuvia, värikkäitä lankoja ja kankaita ja paikkaamisella voidaan myös koristella vaatetta. Sashiko-kirjonta on tästä hyvä esimerkki, se vahvistaa kulunutta vaatetta, mutta samalla antaa vaatteelle aivan uuden ilmeen.

https://www.ihanalehti.fi/Vaatteiden+paikkausta+boro-tyyliin- Ulkoinen linkki

Vaatteiden paikkausta BORO-tyyliin

Mallit, ohjeet ja kuvat Krista Lipponen

Ohje Ihana 5/2019

Pidennä vaatteiden käyttöikää paikkaamalla ne kauniisti. Vanha japanilainen tilkkupaikkaus tuo vaatteisiin myös upeita yksityiskohtia. Vaatteiden paikkaus on paitsi ekologista, myös kovin trendikästä juuri nyt. Kauniit, käsin tehdyt paikat nostavat vaatteen arvoa entisestään.

Tarvitset:

• kirjontalankoja

• teräväpäisiä, pitkiä neuloja

• puuvillatilkkuja

• nuppineuloja

• kangasliidun

• viivaimen

Vinkki! Käytä työhösi parhaiten sopivaa neulaa. Helpointa suorien linjojen kirjominen paksuihin kankaisiin on teräväkärkisellä ja pitkällä neulalla. Muutamia euroja maksavia sashikoneuloja voi osaa käsityöliikkeistä.

FARKUN PAIKKAUS FARKKUKANKAALLA

Näin se käy: 

1. Aseta reikää suurempi paikka reiän alapuolelle ja kiinnitä se nuppineuloilla. Halutessasi voit ommella paikan kiinni ompelukoneella, se helpottaa kirjomista. 

2. Ota kirjontalanka tai ohut virkkauslanka, ompele sillä etupistoja paikan ja reiän läpi. Etupistossa neula viedään kangaskerrosten läpi, edeten suorissa viivoissa. Ihanteellisesti piston pituudet ovat yhtä pitkiä, jolloin lankajuoksu ja niiden väliin jäävä väli ovat yhtä pitkät. Voit käyttää liitua ja viivainta apuna, jos haluat tarkat ja suorat kirjontaviivat. Tai koristele vapaasti paikkaamasi kohta kirjontalangalla.

3. Koristeellisemman ja tukevamman paikan saat, kun teet etupistorivit myös toiseen suuntaan. Päättele langat lopuksi. 

Vaatteen päälle tehtävät paikat voi kirjoa yksi kerrallaan käyttäen jokaiseen erilaisia pistoja tai vaihtoehtoisesti sommitella kaikki tilkut paikoilleen ja kirjoa esim. ainoastaan pystysuoria pistoja. 

1. Valitse näyttävän paikkauksen tekoa varten erivärisiä kangastilkkuja ja kirjontalankoja. Vanhoista vaatteista leikatut tilkut sopivat täydellisesti boro-paikkauksen tyyliin.

2. Sommittele tilkut vapaasti vaatteeseen. Jos tilkut ovat hyvin vahvoja kankaita, vältä moninkertaisia kangaskerroksia, jotta työ on helpompi kirjoa.

3. Halutessasi voit unohtaa viivaimet ja tarkat pistolinjat. Yhdistele värejä ja pistoja rennosti, jotta lopputulos on elävä. 

Sashiko & Boro

Japanilainen moderni sashiko-kirjonta tunnetaan rytmitetyistä ja tarkasti sommitelluista geometrisistä kirjontapistoista. Sana sashiko tarkoittaa pikku pistoa. Vuosisatoja vanhan japanilaisen kirjontatyylin alkuperäinen käyttötarkoitus oli kirjoa useita löyhästi kudottuja kankaita yhteen, jotta saatiin paksumpia ja lämpimämpiä kankaita vaatteisiin ja kodintekstiileihin.

Boro on tyylilaji, joka saadaan yhdistämällä kirjontapistoja ja tilkkupaikkaus. Siinä vahvistetaan vaatteen kulunutta kangasta kirjomalla paikkaa paikan päälle. Näin vaatteen käyttöaika jatkuu pidemmälle ja vaatteesta tulee ajan mittaan upea ja uniikki, oikea taideteos! Boro ei ole tekemisen sana samaan tapaan kuin sashiko, vaan tarkoittaa tekemisen lopputulosta, tarkasti käännettynä räsyä ja resuista.

Perinteisen tyylin sashikoon ja boroon käytetään monesti indigovärjättyä kangasta, valkoista kirjontalankaa ja sashikoneulaa. Suuren suosion saaneessa modernissa borossa tyyli on kuitenkin vapaampaa. 

Voit käyttää paikkakirjontaan kotoasi löytyviä tarvikkeita. Monenväriset tilkut, ohuet virkkaus- ja kirjontalangat sekä tavallinen kirjontaneula sopivat oikein hyvin boro-paikkaukseen.

#ihanastikorjattu

7. Ryijy: Isoäidin aarre nousee uudelleen kunniapaikalle

Lapin kansa 11.3.2021, Sari Pelttari-Heikka

Ryijyt ovat löytäneet uudet käyttäjät, mutta kirpparihinnoissa se ei arvostus näy.

Ryijy on työläs tehdä. Jokainen nukka on yksitellen solmittava tai neulottava paikalle. Ryijy oli aikoinaan lähes jokaisen maalaiskodin seinätekstiili. Perinteiset 1800-luvulta peräisin olevan ryijymallit ovat vuosikymmenien saatossa saaneet uusia tuulia, mutta edelleen samoja vanhoja malleja löytyy.

Oli myös aika, jolloin ryijyt surutta kipattiin kirppareille ja perinnönjaossa heikoimpiin läjiin. Torniolainen Minna Bordi-Sainmaaon löytänyt ryijyt tänä talvena.

– Tilasin ensimmäisen ryijyni muutama viikko sitten. Hankkiuduin facebookissa ryijyryhmään ja katsoin sopivia ryijyjä. Löysin sieltä Johannes Saaren Siemenet, jossa miellytti paitsi kuvio myös värit. Hintaa tälle jäi 90 euroa, eli ei ollut kallis.

Minna Bordi-Sainmaa on saanut kunnon ryijyinnostuksen. Toinenkin mieleinen ryijy on löytynyt ja sitä odotellaan saapuvaksi.

– Olen tuossa ryhmässä koittanut opetella ammattilaisilta mitä ryijyn ostajan täytyy huomioida. Millaisia ryijyjä milläkin aikakaudella on tehty ja mihin käyttötarkoitukseen.

Bordi-Sainmaankodissa ensimmäiselle ryijylle löytyi heti sopiva paikka.

– Halusin ryijyn takan viereen. Pikkusen teimme seinälle tilaa, mutta hyvin se otti paikkansa. Itse en ole koskaan ryijyä edes kuvitellut kutovani. Nämä muiden tekemät ovat minulle sopivia, Minna Bordi-Sainmaa myöntää.

Kemijärven lapsuusvuosilta hän muistaa väävistuvan Tapionniemen kylästä, jossa 1980-luvulla kylän vaimot kutoivat.

– Meiltä oli sinne muutama kilometri. Istuin katsomassa kun mummo kutoi väävissä. Mieleen on jäänyt jyskytys, kaiketi mattojen kutomisesta. Muistan ne mummon kutomat raanut, mutta ryijyjä en muista nähneeni siellä.

Tornionkäsityökeskuksessa reilun vuosikymmenen ajan ohjaajana ollut Margareetta Liukkomyöntää ryijyjen nousseen monen perinnekäsityön tavoin uuteen nousuun.

– Ryijyjen kutominen on iso työ, johon menee paljon aikaa. Pienempiä töitä on helpompi ottaa tehtäväksi. Isoa ryijyä kangaspuissa kutovan on oltava valmis sitoutumaan, kun kutominen vie kuukausien ajan, käsityönopettaja tietää.

Torniolaiset käsityönharrastajat ovat täysnukkaryijyjen lisäksi kutoneet myös puolinukkaryijyjä (t. puolinukkaraanuja), joissa perinteiset mallit löytyvät eri puolilta maakuntaa.

– Käsityötunneilla yläkoulussa huomaa selvästi perinteisten käsitöiden tekevän uutta paluuta. Vuosien tauon jälkeen oppilaat ovat halunneet tehdä kuviovillasukkia, islantilaisia villapuseroita ja muita kirjoneuleita.

Liukkoon kutonut jokaiselle lapselleen ryijyn, mutta omilla seinillä ryijyä ei ole.

– Nettikaupoissa ja kirpputoreilla on myynnissä ryijyjä. Hinnat vaihtelevat muutamasta kympistä satasiin. Niissä ei jää oikeastaan mitään hintaa työlle, kun hinta on reilusti alle lankojen arvon. Sama on näissä, kuin muissakin käsitöissä, ettei työlle anneta arvoa, harmittelee Liukko.

Isoäitien, äitien ja tyttärien innostus käsitöihin ilahduttaa käsityönopettajaa, joka näkee sen osin muotiasiana.

– Jos ei olisi tätä koronaa, niin menisin katsomaan Helsingin taidehalliin ryijynäyttelyä. Se on varmasti mahtava, käsityönammattilainen jatkaa.

Tästä on kyse Ryijy eli rya

Ryijy on pitkänukkainen villainen peite, jollaisia pidetään nykyisin lähinnä seinällä koristeena. Ryijyjä voidaan valmistaa kahdella tavalla: kutomalla kangaspuissa tai ompelemalla nukat valmiiseen pohjaan.

Ryijy koostuu loimi-, kude- ja nukkalangoista.

Suomen sana ryijy pohjaa varhaisuusruotsin sanaan ryia (nykyruotsissa rya). Se tulee muinaisskandinaavisesta sanasta ry tai ru, joka tarkoittaa takkuista ja karkeaa.

Raanu on perinteinen suomalainen seinätekstiili, jota on aiemmin käytetty myös peitteenä.

Raanun materiaaleina käytetään esimerkiksi puuvillaa (loimessa) ja villaa (kuteessa). Villalangoissa on olemassa erityisiä raanulankoja, jotka ovat ohuita ja kertaamattomia. Vanhimmat tiedot raanuista ovat peräisin 1600-luvulta.

”Minulla on unelma”

Kommentti Sari Pelttari-Heikka, @lapinkansa.fi

Tämä on niitä asioita, jotka vielä joku päivä toteutan. Se unelma on oma Akseli Gallen-Kallelan Liekki-ryijy. Muistan, kun käsityökeskuksessa Tapojärven Orvokki solmi omaansa. Mie työstin puolinukkaryijyäni ja sekin vei 2,5 kuukautta. Ymmärsin jo siinä vaiheessa, ettei mulla yksinkertaisesti ole aikaa ison ryijyn kutomiseen.

On kulunut parikymmentä vuotta, pojat ovat kasvaneet täysi-ikäisiksi, eikä mulla vieläkään ole aikaa isoon ryijyyn. Tosiasiassa kyse voi olla myös rahasta. Liekki-ryijyn tarvikkeet maksavat 900-1300 euron välillä ja valmiista ryijystä saa pulittaa 6500 euroa. Liekki-ryijy on käsite, eikä vain joku värisommitelma.

Ryijyissä on hauska katsoa miten mallit kuvastavat muotivirtauksia. Äidin 1960-luvulla tekemä ryijy on punainen. Oma satasen nettihankinta kuvastaa 1980-luvulta lähtenyttä pelkistetympää aikakautta. Ne tunnit, jotka istuin Tornio-puolinukkaryijyni kanssa väävin edessä eivät menneet hukkaan, vaan opettivat kärsivällisyyttä. Jokainen nukka piti tarkasti leikata oikeaan mittaan. En tiedä koska uskallan tarttua ryijyhaasteeseen ja pystytän väävin kotiin. Pitäisikö kuitenkin aloittaa jostakin pienemmästä työstä.


Sivu päivitetty