Kä­si­työ­lii­te 3/2021

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry on koonnut ohjeita ja ajankohtaista tietoa käsitöiden saralta.

Tällä sivulla

LIsää ohjeita ajanvietteeksi ja mukavaan puuhasteluun löytyy kotisivultamme: kasityontekijat.fi/fi/kasityoohjeita

Anna palautetta ja vinkkejä seuraavan käsityöliitteen sisällöksi sähköpostilla: nakovammaiset@kasityontekijat.fi tai puhelimitse 044 534 0042.

- - - - - - - - - - 

Kun haluat juttuseuraa, tule mukaan torstaisin klo 18 puikon koukuttamien etätapaamiseen. Mukaan pääset tavallisella puhelimella soittamalla tai Teams-linkistä.

Jutellaan käsitöistä, kirjoista ja juttu polveilee elämän kaikilla alueilla. Kaikki ikään tai sukupuoleen katsomatta ovat tervetulleita puikoilla tai ilman.

Emäntänä toimii Heli Liimatta Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:stä.

Tapaamisia jatketaan juhannukseen asti, joten kannattaa säilyttää tämä viesti.

Soita torstai-iltana klo 18 alkaen numeroon: 09 85626588

näppäile Puhelinneuvottelun tunnus: 565 260 992#

Voit pyytää Teams-linkin sähköpostilla: kaisa.penttila@nkl.fi

- - - - - - - - - -


Tässä liitteessä on seuraavat käsityöohjeet:

  1. Jääaskartelua
  2. Kakku, joka ei sula suussa
  3. Kierrekynttilät
  4. Kasvomaskin korvien lepuuttaja
  5. Tuftaus
  6. Riitta-Kaisa Voipion tervehdys Suonenjoelta
  7. Domino- pyyhe
  8. Jules joustinneule
  9. Tietoa Strömsö- ja Islantilaisvillapaidoista
  10. Kaksi vinkkiä aloittelijoille
  11. Kotimaiselle villalangalle on kysyntää

1.Jääaskartelua

Pakkassäät ovat saaneet suomalaiset tekemään jäästä upeita lyhtyjä ja koristeita. Mitä tulee jäällä koristeluun, vain luovuus on rajana! Sosiaalisen median askartelu- ja piharyhmissä julkaistujen kuvien perusteella servetillä koristeltu jäälyhty on yksi tämän talven suosituimmista pihakoristeista. Servettitekniikassa jäädytetään vettä maitopurkkiin, ja painetaan servetti jään päälle. Sen päälle sumutetaan vettä niin, että servetti tarttuu kiinni. Servetin alempi paperin irrotetaan pois ennen vedellä sumuttamista. Voit myös sivellä servetin jäälyhtyyn kostealla pensselillä tai vaikka pullasudilla. Kuvioissa on oma servettivarasto ja mielikuvitus rajana! Servetistä voi leikata vaikka vain yhden kuvan tai useita ja asetella ne niin kuin itse mielii. Mitä kuumempaa vettä ämpäriin laittaa, sitä kirkkaampi lyhdystä tulee.

2. Kakku, joka ei sula suussa

Jäälyhtyjen teossa voi hyödyntää myös vanhaa kakkuvuokaa. Vuokiin laitetaan vettä ja ne pistetään pihalle jäätymään. Voit värjätä veden punajuurimehulla tai elintarvikevärillä ennen jäädytystä, jos haluat tehdä värikkäitä jääkakkuja. Myös jääkakkuja voi koristella serveteillä. Jäätyneeseen lyhtyyn voi myös sipaista sinne tänne vähän vesiväriä. Myös kuivakukat, tai kävyt jääkakun sisällä ovat näyttäviä ja kynttilän voi myös asettaa kakun keskelle.

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/jaasta-lyhtyja-sydamia-ja-aidon-nakoinen-kahvipoytä- Ulkoinen linkki

3. Kierrekynttilät

Veikeä kierrekynttilä syntyy peruskynttilästä. Katso ohje ja hurahda kieputteluun. Moni on nyt ihastunut askartelemaan metkoja kierrekynttilöitä. Niiden valmistus on niin helppoa, että teet mutkakynttilöitä puolessa tunnissa ison joukon kotiin ja lahjaksi kavereille. Näin teet kierrekynttilän itse:

Tarvikkeet:

  • parafiinista tehtyjä kruunukynttilöitä (huom. steariinikynttilät eivät käy, sillä ne eivät taivu)
  • kaulin tai jokin muu väline, jolla saat litistettyä kynttilän
  • vesiastia

Ohje:

  1. Valuta astiaan kuumaa vettä hanasta (noin 50-asteista). Saat sopivaa vettä myös laittamalla astiaan puolet keitettyä ja puolet kylmää vettä. Jos sinulla ei ole tarpeeksi korkeaa astiaa, käytä laakeaa kulhoa, kuten uunipeltiä tai -vuokaa.
  1. Aseta kynttilä veteen noin 15 minuutiksi. Kynttilä on valmis muotoiltavaksi, kun se tuntuu pehmenneeltä ja taipuisalta.
  1. Kauli tai painele kynttilän keskiosa litteäksi molemmilta puolilta. Upota se vielä hetkeksi lämpimään veteen.
  1. Ota kiinni kynttilän molemmista päistä ja väännä varovaisesti kynttilä kierteelle. Voit kokeilla tehdä muutaman kierteen tai vääntää kynttilää useamman kierroksen, jolloin saat tiheämpiä kierteitä. Jos kynttilä ei tunnu pehmeältä tai sen pinta alkaa rakoilla, laita se vielä hetkeksi pehmenemään lämpimään veteen.
  1. Jätä valmis kierrekynttilä jäykistymään pöydälle ja varmista, ettei se ole jäänyt vinoksi. Halutessasi voit vielä kastaa kynttilän kylmään veteen, jolloin se jähmettyy nopeasti.

Muista käyttää parafiinikynttilöitä

  • Jos kotonasi on kynttilöitä, muttet tiedä niiden koostumusta, kokeile upottaa ne lämpimään veteen ohjeen mukaisesti. Jos kynttilät eivät ala notkistua ja pehmentyä, ne ovat steariinia eivätkä sovi kierrekynttilöiden valmistukseen.
  • Tuotetiedoissa ei välttämättä lue kynttilän koostumusta. Kysy liikkeen myyjältä apua tai etsi tieto valmistajan nettisivuilta.
  • Osa myynnissä olevista kynttilöistä on tehty parafiinin ja steariinin sekoituksesta. Kierrekynttilät saattavat onnistua, jos parafiinia on valtaosa.

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/kierrekynttila- Ulkoinen linkki

4. Kasvomaskin korvien lepuuttaja

Poikkeusaikana joudumme pitämään kasvomaskeja useitakin tunteja kerralla.

Onneksi säädettävät, virkatut korvien lepuuttajat tuovat helpotusta asiaan. Eikä niitä tarvita yhtä montaa kuin maskeja, paitsi jos haluaa saada värit kohdilleen. Tarkoitus on vain hivenen vetää kuminauhaa irti ja asettaa lepuuttaja joko niskaan tai takaraivolle tarpeen mukaan. Puuvillasta virkattu venyy juuri sopivasti ja sama malli käy moneen päähän. Toimii myös kertakäyttöisten maskien kanssa, jotka liian kireyden sijaan ovat melko löysät.

Tarvikkeet:

  • Lankaa
  • Virkkuukoukku
  • Kaksi nappia

Ohje:

Virkkaa ensimmäisellä kerroksella 20 ketjusilmukkaa. 3 viimeistä silmukkaa on toisen kerroksen ensimmäinen pylväs. Älä tee silmukoista liian tiukkoja.

Virkkaa toisella kerroksella jokaiseen ketjusilmukkaan pylväs. Ketjun päässä virkkaa reunimmaiseen silmukkaan 5 pylvästä. Jatka pylväiden virkkaamista aloitusketjun silmukoiden alareunoihin. Virkkaa viimeiseen silmukkaan 4 pylvästä. Päätä kerros piilosilmukalla. Ompele molempiin päihin napit.

https://www.martat.fi/marttakoulu/kasityoohjeet/vaatteet-ja-asusteet/kasvomaskin-korvansaastaja/- Ulkoinen linkki

5. Tuftaus

Tuftaaminen on ikivanha käsityötekniikka, joka on nyt herännyt henkiin. Se on nukitustekniikka, joka on Yhdysvalloissa ollut käytössä jo 1700-luvulta.

Tuftaaminen on versio koukkuamistekniikasta. Se on jännittävä tekniikka, jossa langalla ikään kuin maalataan. Lopputuloksena syntyy ryijymäistä pintaa. Lankalenkit eivät kiinnity kankaaseen, joten langan voi helposti purkaa ja työtä korjailla. Työskentely on huomattavasti joutuisampaa kuin kangaspuissa ryijyn valmistus.

Tuftaamiseen tarvitaan erityinen tuftausneula, jonka avulla lankaa isketään kankaaseen. Tuftausneulaa tai tuftaustyökalua liikutetaan kankaan nurjalla puolelle piirretyn kuvion mukaan tai ihan vaan vapaasti ”maalaillen” pintoja eri värein ja nukan korkeutta muunnellen. Tässä tekniikassa voi käyttää mitä erilaisimpia lankoja ja hyödyntää kaappien kätköissä olevat ylijääneet lankavarastot upeiksi tuotteiksi. Nukan pituus on säädettävissä 1–2 senttiin.

Nukan voi jättää silmukoille tai leikata auki. Tuftattu säkkikangas voi johtaa vaikka mihin työhön: ryijy, laukku, tyyny, pikku taulu tai istuinalunen.

Toijalassa oleva Toika Oy myy sekä tuftaustyökalua että tuftauskehikkoa. www.toika.com- Ulkoinen linkki

Tuftaustyökalu tai neula muistuttaa onttoa kynää, jonka läpi pujotetaan lanka tai lankanippu. Lanka muodostaa oikealle puolelle lankalenkkejä.

On tärkeää, että lanka pääsee juoksemaan neulan sisällä sujuvasti, siksi langan valintaan pitää kiinnittää huomiota.

Jos tuftausneula on iso ja lanka paksuhkoa, on luontevaa, että kangas on harvaan kudottua kangasta. Tiheään kankaaseen sopii siis pieni tuftausneula ja ohut lanka, paksumpaan kankaaseen isompi neula. Kankaan lisäksi tarvitset myös kehikon, johon kangas pingotetaan. Toisin kuin tavallisessa kirjonnassa, tuftattava kangas tulee nimenomaan pingottaa kunnolla kireäksi, tai muuten tuftaaminen ei onnistu. Yleisesti langoiksi suositellaan vähäkierteisiä villalankoja, jotka näyttävätkin muhkeilta myös tuftattuna.

Itse tuftaamisessa tärkeintä on neulan suunta. Yleisesti ottaen tuftausneulaa liikutetaan lähellä kankaan pintaa, ja tuftausneulan aukko on aina menosuuntaan päin. Tämä on tärkeää huomioida etenkin kulmissa. Toinen tärkeä seikka on se, että lanka pääsee kulkemaan jouhevasti tuftausneulan sisällä. Siksi on järkevää ottaa lanka joko kerän sisältä, tai vaihtoehtoisesti purkaa kerästä lankaa jonkin verran, ja tuftata vain valmiiksi ilmavalla langalla. Jos lanka jää kiinni tuftatessa, ei se jää kiinni kankaan toiselle puolelle, eikä tuftaaminen siten onnistu.

Tuftausjälki on myös erilaista neulan nurjalla ja oikealla puolella. Kummastakin puolesta tulee siistiä, eikä niissä ole oikeaa tai väärää puolta. Jos haluat sileää pintaa, niin käytä oikeana puolena sitä puolta, jolla tuftaat. Jos haluat nukkaisen pinnan, käytä oikeana puolena ns. nurjaa puolta. Voit myös yhdistellä samaan tuftaustyöhön molempia pintoja, jolloin saat elävän struktuurin työhön.

Pysyykö tuftaustyö kasassa ilman sen kummempia niksejä? Kun työn tuftaa täyteen, niin langat ovat sen verran tiiviissä nipussa, etteivät langat itsestään karkaa mihinkään. Jos teet tuftaustyön paljon käytettävään esineeseen, voi miettiä kannattaako nurjalle puolelle silittää tukikangasta tai levittää ommelten päälle vaikkapa puuliimaa.

6. Riitta-Kaisa Voipion tervehdys Suonenjoelta

Hei kaikille käsityökärpäsen puraisemille!

Ajatusten ja ideoiden vaihtamisessa on semmoinen ero rahanvaihtoon verrattuna, että jos sinä annat minulle euron ja minä annan sinulle euron, meillä molemmilla on edelleen yksi euro. Mutta jos sinä annat minulle idean ja minä annan sinulle idean, niin meillä molemmilla onkin kaksi ideaa!

Reilu vuosi sitten sain isoksi ilokseni kirjoittaa jutun Martat-lehteen siitä, miten käsityöt onnistuvat ilman näköä tai huonon näön kanssa.

Siitä on kehkeytynyt monta mukavaa asiaa, juttutuokioita, sähköpostinvaihtoa ja viimeisimmäksi vierailukutsu marttakerhoon.

Niinpä lokakuun alussa pakkasin pariin kantovehkeeseen neulomani villapaidan, korinpohjaneuleella kudotun, kirjavan kaulaliinan, huovutetun liivin, dominoneliön sekä rottinkisia pullakoreja, kahvipussipannunalusen. Toisten sokeiden käsitöistä otin näytille Leena-sisareni neuloman kirjokuvioisen pienen pussukan ja Kyllösen Kallen punoman, ohutrottinkisen pikkuruisen kahvikupin. Saattoi mukana olla muutakin, mutta nuo nyt esimerkkeinä.

Kerroin sokeainkoulujen runsaasta ja tasokkaasta käsityönopetuksesta, joka Suomessa alkoi 1865. Siitä lähdettiin sitten juttelemaan kaikenlaista tekniikoista, entisen Arlan (en jaksa muistaa opinahjon nykyistä pitkää nimeä!) artesaanikoulutuksesta, mahdollisuuksista harrastaa käsitöitä, vaikkei näkisikään, koko laajasta skaalasta näkövammaisten valmistamia käsitöitä jne. jne.

Marttojen herkullisen kahvipöydän äärellä vierähti pari tuntia, ja koin sekä antaneeni että saaneeni paljon ajatuksia. Siunatuksi lopuksi ahkerat martat ojensivat kiitokseksi ison mehevän ruislimpun, villasukat ja pussillisen Antonovka-omenoita!

Oispa kiva kuulla, onko muilla paikkakunnilla ketään näkövammaista pyydetty marttoihin kertomaan sokkokäsitöistä.

7. Domino pyyhe

Neuloin raidallisen pikku pyyhkeen bambulangasta dominoneliömallilla.

Tulipa ihan hauskannäköinen, ja kun ripustin siihen kolme kudottua, kulkusellista joulukelloa, niin siitä saatiin veikeä joulupyyhe.

Vaikka kyseessä on tasoneule, käytin kolmosen pitkää pyöröpuikkoa, koska siihen mahtuu iso silmukkamäärä.

Dominopyyhe tulee tosiaan ehdottomasti oikeuksiinsa vain raidallisena, koska muuten kulmat eivät näy kuin hyvin tarkkaan tiiraamalla.

Se on siinä mielessä kiitollinen neulottava, että se on vähän erikoisempi, sopii vaikka tuliaiseksi ja on helppo tehdä. Se onnistuu, vaikkei mikään virtuoosi olisikaan puikkojen käyttäjänä.

Dominoneliöinen pyyhe, joka on 40 senttiä leveä, tehdään näin:

Luo 165 silmukkaa, neulo alkuun pari kerrosta pelkkää oikeaa edestakaisin.

Neulo 80 silmukkaa, kavenna kaksi yhteen, neulo välisilmukka ja kavenna taas kaksi yhteen  ja neulo loput 80 silmukkaa puikon loppuun.

Neulo seuraava kerros oikeaa koko kerros kaventamatta.

Seuraavalla kerroksella neulotaan 79 silmukkaa, kaksi yhteen kaventaen, välisilmukka ja taas kaksi yhteen kaventaen. Ja 79 silmukkaa puikon loppuun. Seuraava kerros taas kaventamatta.

Seuraavalla kerroksella 78 silmukkaa, kaksi yhteen kaventaen, välisilmukka ja kavennus. Ja 78 silmukkaa puikko loppuun. Ja taas seuraava kerros kaventamatta.

Näin siis joka toisella kerroksella kaventaen jatketaan, kunnes jäljelle jää viisi silmukkaa, jotka päätellään. Raitoja voi tehdä mielensä mukaan; minulla oli kaksi väriä, lila ja sinertävän sävyinen bambulanka.

Neuloin erilevyisiä raitoja, joista dominomallissa muodostuu vekkuleita suorakulmaisia kuvioita.

Kun valmis neliö sitten ikään kuin seisoo kärjellään, niin läpi neuleen kulkee alakärjestä yläkärkeen kavennusten muodostama ketju, mihin se suorakulma asettuu. Koko pyyhkeen ympäri voi halutessaan ja osatessaan virkata reunuksen ja ripustuslenkin.

Hilpeitä hetkiä ja löytämisen riemuja kaikille käsitöitten parissa!

Riitta-Kaisa Voipio

9. Jules joustinneule

Jules-joustimella sukan varresta tulee jämäkkä ja hyvin istuva. Sitä käytetään paljon miesten sukkiin, mutta se sopii yhtä hyvin kenelle tahansa.

Pinnasta tulee elävä, hieman ruudullinen kuvio.

Luo neljällä jaollinen määrä silmukoita. Voit aloittaa sukan neulomalla

2 oikein, 2 nurin -joustinneuletta haluamasi määrän resoriksi.

MALLINEULE:

1. krs: Nosta 1 silmukka neulomatta, neulo 3 silmukkaa oikein. Jatka kerros näin loppuun.

2. krs: Neulo kaikki silmukat oikein.

3. krs: Nosta 1 silmukka neulomatta, neulo 3 silmukkaa oikein. Jatka kerros näin loppuun.

4. krs: Neulo kaikki silmukat oikein.

5. ja 6. krs: Neulo 1 silmukka oikein, 3 silmukkaa nurin. Jatka kerros näin loppuun.

Aloita mallineule alusta.

Jatka mallineuletta, kunnes sukan varsi on sopivan mittainen.

9. Tietoa Strömsö- ja Islantilaisvillapaidoista

Nämä villapaidat neulotaan alhaalta ylös. Etu- ja takapuoli ovat aivan samanlaiset. Näin villapaidan käyttöikä ja kestävyys pitenevät, koska sitä voidaan kuluttaa tasaisemmin esimerkiksi kyynärpäistä.

Ensin neulotaan helmasta alkaen pyöröpuikolla putkimainen vartalo osa kainaloon asti. Neulotaan hihat ja ne yhdistetään samalle pyöröpuikolle vartalo-osan kanssa.

kainalosta ylöspäin kaulukseen asti tehdään kaarroke kuvioneuleella. Kuvio kaartuu kauniisti ja kiertää koko paidan ympäri. Puseroa kavennetaan sopivasti ennen kaula-aukkoa ns. rakla-kavennuksella.

Molemmille malleille on olemassa erityisesti nimettyjä villalankoja, mutta ne ovat hyvinkin Novitan 7-veljestä langan tyyppisiä.

Islantilaispaidoissa voi olla enemmän värejä ja kuviota on tyypillisesti myös helmassa ja hihan suissa. Trömsö-mallissa on yleensä vain kahta väriä ja pohjaväri kulkee alhaalta ylös asti ja kaarrokeosassa on kuvio tehty toisella värillä.

Trömsön kuvio on peräisin Trömsöön terassikaiteen reikäkuvioisesta pystylaudasta. Siinä on sydänkuviota ja ympyröitä.

Islantilaispaidan kaarrokkeessa on tyypillisesti erilaisia geometrisiä kuvioita. Sahalaita tai revontuli kuviota useammalla värillä, neliöitä, vinoneliöitä, spiraalia tai aaltomaista viivaa. Neliön sisällä voi olla myös keskellä eriväristä.

10. Kaksi vinkkiä aloittelijoille

  1. Jos pudotat silmukan, voit helposti poimia sen ylös virkkuukoukun avulla.
  2. Neuloitko jossakin kohtaa kuviota väärällä värillä? Älä turhaan pura, voit peittää virheesi ompelemalla oikeanvärisellä langalla silmukkapistoja.

11. Kotimaiselle villalangalle on kysyntää

Etelä-Suomen sanomat 25.2.2021 / Käsityöt

Mikkeli, Nina Lahtinen

Mikkelin Hiirolassa sijaitsevalla Pirtin Kehräämöllä on huomattu Suomessa vallitseva neulomisbuumi.

  • Hyllyt ovat aika tyhjät. Kysyntä on kova, vahvistaa toimitusjohtaja Päivi Hämäläinen.

Lammastaloussäätiön omistama Pirtin Kehräämö on perustettu vuonna 1948 suomalaisen lampaankasvatuksen ja lampureiden tueksi. Tämän vuoksi kehräämöllä tahdotaan edelleen käsitellä ainoastaan suomalaista villaa. Viimeksi kuluneen vuoden aikana villalangan kysyntä on kasvanut sen verran merkittävästi, että kehräämö laajensi toimintaansa alkuvuodesta.

  • Vuoden vaihteessa avattiin uusi yksikkö Jämsään, jotta saadaan apua tähän tarpeeseen ja voidaan palvella asiakkaita paremmin, Hämäläinen kertoo.

Neulomiseen tarvittavan villa¬langan valmistaminen alkaa lampaiden kerinnästä, joka tehdään kahdesti vuodessa, syksyisin ja keväisin.

  • Ennen sisäkaudelle siirtymistä ja sisäkauden jälkeen, Hämäläinen tarkentaa.

Lampaiden kerinnän jälkeen villat toimitetaan Pirtin Kehräämölle, jossa valmistetaan villalankaa lampureiden omista villoista joko heille itselleen käyttöön tai kehräämön tuotantoa varten.

  • Meillä on kehruupalvelua lampureille, ja lisäksi ostamme villaa omaa tuotantoamme varten, Hämäläinen kertoo.

Kun villat saapuvat kehräämölle, ne lajitellaan ensin laatuluokittain, väreittäin ja roduittain.

  • On valkoisia, ruskeita, mustia ja harmaita, kuvailee Hämäläinen.

Lajittelun jälkeen kehräämön tuotantoa varten ostetut villat pakataan kuorma-autoon ja lähetetään Iso-Britanniaan pestäviksi. Yhdessä kuorma-autossa on noin 12 500 kilogrammaa villaa.

  • Suomesta ei löydy niin isolle määrälle pesijöitä, siksi ollaan lähetetty muualle, kommentoi Hämäläinen.

Pestyt villat saapuvat takaisin kehräämölle noin kuukauden päästä siitä, kun ne on lähetetty matkaan.

  • Villa on silloin paakuissa vielä, joten kuidut avataan seuraavaksi, jatkaa Hämäläinen.

Pestyt villat ajatetaan avaajakoneen piikkitelaan, joka hakkaa kuidut pumpulimaiseksi villa-massaksi.

Tämän jälkeen villamassa karstataan siihen tarkoitetulla koneella kahteen tai kolmeen kertaan niin, että kuidut ovat sen seurauksena yhdensuuntaisia.

  • Isot, karstapiikeillä varustetut sylinterit karstaavat hahtuvaa, joka ulos tullessaan on valmista -esilankaa, Päivi Hämäläinen kuvailee.

Esilanka nostetaan kehruukoneelle, jossa siitä tehdään yksisäikeistä lankaa venyttämällä ja tekemällä tiukkaa kierrettä. Kierteen on tarkoitus vahvistaa lankaa.

Käsityölankaa varten yksisäikeisiä lankoja puolestaan yhdistetään toisiinsa niin, että niistä tulee kaksi- tai kolmisäikeisiä.

  • Siten saadaan tarpeeksi paksuutta ja kestävyyttä, Hämäläinen toteaa.

Kun villalanka on kerrattu kaksi- tai kolmisäikeiseksi, se vyyhdetään, minkä jälkeen lanka on lähes valmista toimitettavaksi.

  • Vyyhdetty lanka monesti vielä pestään kehruuöljystä ja kuivataan, jolloin sille saadaan pehmeä, kuohkea koostumus, Hämäläinen huomauttaa.

Viimeisen pesun ja kuivauksen jälkeen villalanka on tuotetietoja vaille valmis myytäväksi.

  • Päälle vielä vyöte, jossa on tuotetiedot, hoito-ohjeet ja puikkosuositukset, Hämäläinen lopettaa.

Kun tämä on tehty, villalanka odottaa enää neulojaansa.

Monivärisin kuvioin neulotut kaarrokeneuleet, kuten islantilaiset neuleet, sekä etukappaleen neliökuviolla varustettu tikkuripaita ovat nyt erityisen suosittuja neulojien keskuudessa.

  • 2000-luvulla ei ole ollut vastaavaa villapaitabuumia, tietää kertoa Taito Itä-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Anne Ossi.

Kasvaneen neulontaharrastuksen myötä Taito Shop julkaisee myös oman Saimaa-neulemalliston huomenna perjantaina.

  • Mallisto on syntynyt Saimaa-mielikuvista viime keväänä. Mallistossa on viisi paitaa ja asusteita, jotka neulotaan suomalaisesta Pirtin Kehräämöllä valmistetusta villalangasta. Ohjekirjaa voi ostaa joko pelkästään tai tarvikepakettina, sanoo Ossi.

Saimaa-neulemallistosta löytyy kaarrokeneuleita sekä kirjo- ja kuvioneuleita. Kaarrokeneuleelle on ominaista paidan kauluksesta alkavat kuviot, jotka päättyvät rintakehälle ulottuvaan kaareen. Ossin mukaan suositut kaarrokeneuleet sopivat myös aloitteleville neulojille.

  • Perinneneuleet, kuten tikkuripaita, ovat haasteellisempia. Olen itsekin neulonut kaarrokeneuleen, sen neulomiseen meni aikaa 60 tuntia. Nopeat neulojat neulovat villapaidan muutamassa päivässä, mutta nopeus kehittyy myös tekemisen myötä, Anne Ossi kuvailee.

Neulojia on erilaisia, kokeneista kokeilijoihin ja niihin, jotka kaipaavat haasteita tekemiseensä.

  • Osalla täytyy olla puikoilla koko ajan jotakin. Osa on kokeilijoita, jotka pohtivat, jospa kokeilisin tehdä itselleni villapaidan. Sitten on niitä, jotka kokeilevat perinneneuleita, erilaisia lankoja ja jopa värjäävät langat itse, Ossi kertoo.

Perinteinen, kaarrokkeellinen islantilainen neule valmistetaan islantilaisten lampaiden villasta, mutta kaarrokeneuleen voi aivan hyvin neuloa myös kotimaisesta villasta. Tikkurineule puolestaan tehdään perinteisesti suomenlampaan villasta.

  • Vastuullisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Varsinkin nuoret neulojat haluavat tietää villan alkuperän, Anne Ossi toteaa.

Kaarrokeneuleet voivat olla monivärisiä, mutta tikkurineuleet ovat yleensä joko valkoisia, ruskeita, harmaita tai mustia.

Pirtin Kehräämöltä löytyy molempiin hittineuleisiin sopivia, sekä värjäämättömiä että värjättyjä lankoja.

  • Jos lanka värjätään, lähetämme sen PMK Värjäämöön Kyröskoskelle. Ilman värjäystä pystymme tekemään kahdeksaa erilaista luonnonväriä, kertoo Hämäläinen.

Hämäläisen mukaan eniten kysyntää on luonnonväreille.

  • Ainakin vuoden aikana on eniten mennyt luonnonvärejä.

Pirtin Kehräämön lankoja myydään muun muassa kehräämön omassa myymälässä ja verkkokaupassa sekä Taito Shop -myymälöissä ja Taito Shopin verkkokaupassa.

Kylmä ja luminen talvi on ollut omiaan lisäämään villapaitojen neulomista, pukeutuuhan sellaiseen näillä pakkasilla mielellään. Neulomisinto tuskin kuitenkaan lopahtaa, vaikka helteet jossain vaiheessa koittavat.

  • Viime huhtikuusta asti ollaan myyty tosi paljon materiaalia. Verkkokaupan myynti viisinkertaistui viime vuonna, Ossi sanoo.

Ossi uskoo neulomisharrastuksen tulevaisuudessa jatkuvan ja kasvavan suomalaisten keskuudessa edelleen.

  • Neulomisinto on päällä. Luulen, että kesällä neulotaan puuvilla- ja pellavalangoista sekä tehdään makrameeta.

 

Pirtin Kehräämö

Perustettu vuonna 1948. Sijaitsee Mikkelin Hiirolassa.

Työllistää 14 työntekijää.

Valmistaa villalankaa suomalaisesta villasta.

https://www.pirtinkehraamo.fi- Ulkoinen linkki


Sivu päivitetty