Toi­min­ta­ker­to­mus 2019

Toimintakertomus 2019

1. Toimintavuosi                        
2. Jäsenistö                       
3. Yleinen toimintaympäristö ja sidosryhmät            
4. Kurssitoiminta                        
4.1 Yleistä kursseista                
    4.2 Kurssitoiminnan tavoite                
    4.3 Kurssien sisältö                    
    4.4 Arviointi                    
    4.5 Tilasto kurssilaisista                
5. Edunvalvonta ja vaikuttamistoiminta                
    5.1 Näkövammaisten liitto yhteistyössä           
    5.2 Yhteistyö STEAn kanssa                
6. Toiminta ja tapahtumat                    
    6.1 Käsityövastaavien koulutuspäivä 6.6.2019        
    6.2 Käsityöohjaajien koulutuspäivä 7.9.2019        
    6.3 Työnäytökset Habitare-messuilla 11. – 15.9.2019    
    6.4 Tiistilän koulun lähiö-fest tapahtumatori 28.9.2019    
    6.5 Museoharja-kokoelman näytös 27.10.2019        
    6.6 Annansilmät-Aitan 100-vuotisjuhla 14.11.2019        
    6.7 Uuden yhteisömerkin rekisteröinti            
    6.8 Tuotetarrat                    
7. Muut yhteistyötahot                    
    7.1 Lankaliikkeet                    
    7.2 Kuntoutuslaitokset                
8. Tiedotustoiminta                        
8.1 Jäsentiedote                    
    8.2 Jäsenten yhteydenotto                
    8.3 Yhdistys mediassa                
    8.4 Yhdistys verkossa                
    8.5 Muu tiedotustoiminta                
9. Hallinto                        
9.1 Sääntömääräinen vuosikokous            
    9.2 Hallitus                    
    9.3 Toimikunnat                    
10. Toimisto                        
11. Talous                        
12. Yhteenveto                        


1. Toimintavuosi 2019

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry on Näkövammaisten liiton valtakunnallinen jäsenyhdistys. Yhdistyksen toiminta-alue on koko suomi.
Näkövammaiset Käsityöntekijät ry. on perustettu vuonna 1927 valvomaan näkövammaisten käsityöntekijöiden etua. Vuosi 2019 oli yhdistyksen 92. toimintavuosi.

Yhdistys on edistänyt perinteisten käsityötaitojen säilyttämistä ja kehittämistä. Yhdistys on toiminnallaan edesauttanut ylläpitämään näkövammaisen toimintakykyä ja lisännyt henkistä hyvinvointia vertaistoiminnan ja käsillä tekemisen keinoin.

Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on ollut lisätä näkövammaisten omanarvontuntoa mielekkäällä tekemisellä ja antaa uutta elämänsisältöä. Toiminnallaan yhdistys on tuonut käsityötoimintaa tutuksi uusille jäsenille ja auttanut osaltaan näkövammaan sopeutumisessa.

2. Jäsenistö

Jäsenistö koostuu aktiivisesti käsitöitä tekevistä näkövammaisista. Jäsenis-tössä on sekä harrastajia että ammattimaisesti käsitöitä tekeviä.

Vuoden aikana yhdistykseen liittyi 7 jäsentä. Vuoden aikana keskuudestamme nukkui pois 1 jäsen. Jäsenyydestä erosi 21 jäsentä. Yhdistykseen kuului 31.12.2019 varsinaisia jäseniä 200, 10 kannatusjäsentä ja 3 yhteisöjäsentä sekä 1 kunniapuheenjohtaja ja 3 kunniajäsentä.


3. Yleinen toimintaympäristö ja sidosryhmät

Yhdistys on Näkövammaisten liitto ry:n jäsen ja sen toiminta viranomaisiin ja yhteiskunnallisiin vaikuttajiin on tapahtunut ensisijaisesti liiton kautta.

Yhdistyksen tavoitteena on ollut vaikuttaa Näkövammaisten liitto ry:n tavoiteohjelmaan käsityötoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Liittovaltuustoedustajana vuonna 2019 oli Eeva Airikainen.

Yhdistyksen sidosryhmiä ovat olleet mm: Näkövammaisten liitto ry ja sen alueyhdistykset, Annansilmät-Aitta, Sokeain Ystävät, Ura käsillä -hanke sekä Käsillä – Näkövammaisten käsityöyrittäjävalmennus.

NKL / työelämäpalvelut vastasivat elinkeinoneuvonnasta ja käsityönteon muusta tukemisesta.

Yhdistys järjesti 56 kurssipäivää yhteistyössä Näkövammaisten liiton alueyhdistysten kanssa.

Helsingin ja Uudenmaan näkövammaisten Ura käsillä -hanke sekä Käsillä- Näkövammaisten käsityöyrittäjävalmennus järjestivät tavoitteellisia lyhytkursseja, joihin yhdistys pyydettiin kertomaan toiminnastaan. Ura käsillä -hanke päättyi kesäkuussa ja syksyn 2019 aikana aloitti Käsillä - Näkövam-maisten käsityöyrittäjävalmennus ja sen kanssa tehtiin sekä suunniteltiin yhteistyötä.  


4. Kurssitoiminta

4.1 Yleistä kursseista
yhdistys järjesti kursseja yhteistyössä jokaisen 14 alueyhdistyksen kanssa. Yhteensä vuoden 2019 aikana kurssipäiviä oli 56. Osa kursseista oli useamman päivän pituisia, joten erillisiä kursseja oli kaikkiaan 36 kpl.

Kurssikustannukset olivat yhteensä 12 922,13 euroa.

4.2 Kurssitoiminnan tavoite
Tavoitteena oli saada näkövammaiset lähtemään ja osallistumaan alueilla järjestetyille kursseille oppimaan uusia käsityötaitoja. Toisten näkövammaisten tapaaminen mielekkään tekemisen ja onnistumisen ilmapiirissä vahvistaa omanarvon tunnetta ja antaa voimia arjen haasteisiin. Näkövammainen saa tietoa ympäristöstään tuntoaistin avulla ja käsien ja sormien motoriikan harjoittaminen käsitöillä parantaa jokapäiväisessä toiminnassa haptista hahmottamista.

4.3 Kurssien sisältö
Kurssien sisältö suunniteltiin täydentämään muiden tahojen kurssitarjontaa.  Huomio suunnattiin lisäharjoituksen antamiseen muussa opetuksessa vähemmälle jääneisiin tuotteisiin tai tuotteiden yksityiskohtiin. Kursseilla esitel-tiin uusia materiaaleja ja opetettiin näkövammaisille soveltuvia käsityöteknii-koita.

Kursseille kannustettiin ja rohkaistiin osallistumaan kaikkia näkövammaisia, niin vastavammautuneita kuin vasta-alkajia käsitöiden tekemisessä.

Kursseilla oli useita eri teemoja ja yhdellä kurssilla voitiin tehdä muutamaa erilaista käsityön lajia. 14 kurssilla opeteltiin pienkorien punontaa ja rottinkitöitä, 6 kurssilla opeteltiin tekemään ekopäreestä (muovipäre) koreja.

27 kurssilla opiskeltiin erilaisia paperinaru somisteiden ja koristeiden tekemistä, nyörien punontaa tai solmeilua, neulomista, patasuteja, viskoja sekä kynttilöiden valmistamista, kangaskassien kuviointia ja korujen tekoa. 2 kurs-silla opiskeltiin harjojen valmistusta

4.4 Arviointi
Kursseilta kerättiin tietoa ja palautetta osallistujien iästä, sukupuolesta, lukumäärästä, ohjauksen onnistumisesta ja opiskelluista asioista. Palaute kerättiin joko suullisesti tai kirjallisesti.

Saadun palautteen yleisarvio oli hyvä. Keskiarvoisesti kurssille osallistui 10 henkilöä. Osallistujilla ei yleensä ollut kokemusta opiskeltavasta aiheesta. Näkövammaisten kursseilla ei voida opettaa mallia näyttäen, vaan kädestä pitäen, joten opettaminen vei enemmän ohjaajan aikaa.

4.5 Tilasto kurssilaisista
Kaikkiaan kurssipäiviin (56 päivää) osallistui 550 henkeä vuoden 2019 aikana. Naisia 428 (77,8 %) ja miehiä 122 (22,2 %).

alle 18-vuotiaita oli 2 osallistujaa (0,36 %)
ikäryhmässä 18 - 29 oli 9 osallistujaa (1,64 %)
Ikäryhmässä 30 - 62 oli 188 osallistujaa (34,18 %)
Ikäryhmässä 63 - 79 oli 254 osallistujaa (46,18 %)
yli 80-vuotiaita oli 64 osallistujaa (11,64 %)
33 osallistujaa ei kertonut ikäänsä (6 %)


5. Edunvalvonta

5.1. Näkövammaisten liitto yhteistyössä
Puheenjohtaja Eeva Airikainen edusti yhdistystä Näkövammaisten liittovaltuustossa.

Käsityöyhdistyksen ja Näkövammaisten liiton tapaaminen pidettiin Iiriksessä to 22.9.2019. Tapaamiseen osallistui järjestöjohtaja Sari Kokko, työelämäpalvelun päällikkö Taru Tammi, Eeva Airikainen, Heli Liimatta, ja Kaisa Penttilä.

Käsiteltyjä aiheita olivat:
•    Miten liitto voisi tukea yhdistystä
•    Kuinka kuntoutus näkökulmaa voisi tehostaa
•    Käsityötoimikunnan perustaminen liiton organisaatioon.

Tavoittelemme käsityötoimikunnan perustamista uudelleen liiton vakiintuneeseen toimintaan keväällä 2020 alkavalle 4-vuotiselle valtuustokaudelle.

5.2 Yhteistyö STEAn kanssa
Puheenjohtaja Eeva Airikainen ja Kaisa Penttilä vierailivat STEAlla tapaamassa valmistelija Vesa Kurikkaa.

Tapaamisen tarkoituksena oli keskustella niistä seikoista, millä yhdistyksen toiminnan jatkuminen taataan haettaessa avustusta STEAlta. Keskusteltiin, mitkä asiat tulee tuoda esille tehdessämme hakemusta jatkorahoitukseen. Yhdistyksen tulee selkeästi tuoda esille toiminnan tarve kirjaamalla käsitöi-den tekemisen kautta saavutettavat positiiviset tulokset ja toteuttamalla niitä keinoja, jotka auttavat näkövammaisen selviytymistä arjen haasteissa. Toiminnan muodot tuovat uskoa itsenäiseen pärjäämiseen ja kohottavat itsetuntoa. Käsityökursseilta ja muiden tapahtumien kautta saatujen palautteiden perusteella toimintaa kehitetään ja laajennetaan. 


6. Toiminta ja tapahtumat

Näkövammaiset Käsityöntekijät teki vuonna 2019 voimakkaasti tiedotustoimintaa. Yhdistys oli useissa yhteyksissä esittelemässä toimintaa työnäytteiden ja osallistavan toiminnan keinoin. Uutena oivalluksena voidaan pitää Mauno Sirviön kokoamaa museoharjanäyttelyä, johon on kerätty ja valmistettu jo lopetettuja harjamalleja vuosikymmenten varrelta.

6.1 Käsityövastaavien koulutuspäivä 6.6.2019
Näkövammaiset Käsityöntekijät ry järjesti alueyhdistysten käsityövastaaville perehdytyspäivän Iiriksessä 6.6.2019. Päivään osallistui 17 henkilöä.

Päivän ohjelman suunnitteli koulutustoimikunta ja vastuuhenkilönä oli Kaisa Penttilä. Ohjelma oli monipuolinen ja käsityövastaavat saivat ajankohtaista tietoa tukemaan alueellista käsityötoimintaa. Myös uusia tuotteita esiteltiin ja monia kivoja ideoita lähti osallistuneiden mukana eri puolille Suomea. Tapahtumassa korostettiin tietoisuutta käsityön merkityksestä näkövammaisen elämän laadun parantajana ja arjessa selviytymisen taitojen tuojana.

Päivän aikana osallistuja sai tietoa laaja-alaisesti käsityövastaavan tehtävistä ja roolista omalla alueellaan. Ohjelma sisälsi tietoa yhteistyöstä yhdistysten välillä kurssien järjestämisestä, Annansilmät-Aitan toiminnasta, materiaalin välityksestä, Käsillä – Näkövammaisten käsityöyrittäjävalmennustoiminnasta, käsityöyrittäjyydestä, käsityön terapeuttisesta merkityksestä, myyntitapahtuman järjestämisestä ja asiakkaan kohtaamisesta.

Koulutuspäivän jälkeen osallistujalla oli ajantasainen tieto, mitä kuuluu käsityövastaavan tehtäviin. Tämä tieto varmistaa sen, että yhteistyö yhdistyksen ja kerhojen välillä toimii parhaalla mahdollisella tavalla. 

6.2. Käsityöohjaajien koulutuspäivä 7.9.2019
Näkövammaiset Käsityöntekijät ry järjesti 7. syyskuuta uusille käsityöohjaajil-le koulutuspäivän, jossa perehdyttiin erilaisiin opetusmetodeihin ja aikuisen oppimisen periaatteisiin. Ohjelman oli suunnitellut koulutustoimikunta.
Kurssilla oli 10 opiskelijaa eri puolilta Suomea.
Kurssilla saatiin teoriatietoa oppimisesta ja tehtiin käytännön harjoitteita. Keskiössä oli näkövammaisen oppijan kohtaaminen ja moniaistiset havainnollistamiskeinot. Ohjaajat saivat uusia keinoja ohjata monipuolisemmin erilaisia näkövammaisia oppilaita yhdistyksen käsityökursseilla. Osallistujat saivat ennakkotehtäviä, joiden avulla virittäydyttiin aiheeseen ennen kurssia.
Kurssilaiset olivat innostuneita ja kurssi antoi lisäedellytyksiä näkövammaisten kurssien vetämiseen. Kouluttajana toimi kasvatustieteen tohtori Riitta Lahtinen, joka on perehtynyt kosketusviestien ja kehollisen kuvailun käyttöön opetuksen keinona näkövammaisille.
Toiminnan suunnitteli koulutustoimikunta ja vastuuhenkilönä oli Kaisa Penttilä.

6.3 Työnäytökset Messukeskuksessa Habitare-messuilla 11. - 15.9.2019
Yhdistys osallistui Habitare-messuille yhdessä Annansilmät-Aitan kanssa. Yhdistys esitteli toimintaansa. Joka päivä oli klo 14.00 – 14.30 työnäytöksiä  Decore-lavalla, jotka juonsi Simo Parviainen. Habitare antoi alennusta Promootio-paikasta näitä tehtyjä työnäytöksiä vastaan. Toiminnan suunnitteli koulutustoimikunta ja vastuuhenkilönä oli Kaisa Penttilä.
Esiintyjinä olivat: korinpunoja Eeva Airikainen, harjantekijä Terhi Laaksonen, mattopiiskan valmistaja Mauno Sirviö, kalustekorjaaja Seppo Toivanen ja naulakkovirkkaaja / solmeilija Heli Liimatta. Työnäytösten lisäksi vapaaehtoiset käsityöntekijät ohjasivat mehiläisvahakynttilöiden tekoa messuvieraille kädestä pitäen. Kynttilöiden tekijöitä oli lähes 400. Samalla kerrottiin näkövammaisista käsityöläisistä sekä Annansilmät-Aitasta.

6.4. Tiistilän koulun lähiö-fest tapahtumatori, 28.9.2019
Tiistilän koululla lähiö-fest-tapahtumassa esiteltiin korinpunontaa, myytiin näkövammaisten tekemiä käsitöitä sekä leivonnaisia.  Tapahtumatorilla oli myös Annansilmät-Aitan myyntipöytä. Tapahtumassa oli runsaasti vierailijoita.

6.5. Museoharja kokoelman näytös Suomen sokeiden Kosketa ja kuuntele seminaarissa
Sunnuntaina 27.10.2019 pidettiin Kaisa Penttilän emännöimässä Suomen sokeiden Kuuntele ja Kosketa seminaarissa museoharja kokoelman ennakkonäytös. Seminaari oli Majatalo Onnelassa.

Idean isä Mauno Sirviö on tehnyt ahkerasti työtä yhdessä Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:n kanssa, jotta monet jo katoamassa olevat harjamallit voidaan vielä kerätä talteen ja perinnetiedoksi myös tuleville näkövammaissukupolville.

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:n esittelypöytään kävi tutustumassa noin 50 seminaarivierasta.

6.6. Annansilmät-aitan 100-vuotisjuhla 14.11.2019
Annansilmät-Aitta on myynyt näkövammaisten käsitöitä Helsingissä jo vuodesta 1919 alkaen. Toiminnan tarkoituksena on aina ollut työllistää näkövammaisia käsityöntekijöitä Suomessa.

100-vuotisjuhlia vietettiin sokeain viikolla, torstaina 14.11.2019 klo 15 - 18
Iiris-keskuksen ravintolassa.

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:n puheenjohtaja Eeva Airikainen piti juhlapuheen. Tilaisuudessa tehtiin neljää eri työnäytöstä. Terhi Laaksonen sitoi harjoja, Tarja Heikkilä esitteli nauhan punontaa kumihimolaitteella, Heli Lii-matta esitteli koukkuamista ja Anneli Hämäläinen esitteli nahkatöitä.

Pimeässä tilassa oli mahdollisuus tutustua käsityömateriaaleihin käsin tunnustelemalla sekä samalla oli mahdollista tehdä itselleen mehiläisvahakynttilä turvallisesti ohjaajan avustamana.

Museoharja-näyttelyssä oli esillä noin 70 erilaista harjamallia. Esittelijänä toimi Mauno Sirviö.

Käsityötoimikunta valmisteli oman osuutensa juhlasta ja käytännön järjestelyistä vastasivat Terhi Laaksonen ja Eeva Airikainen.

6.7 Uuden yhteisömerkin rekisteröinti
Patentti- ja rekisterihallitukselle jätettiin rekisteröintihakemus yhdistyksen uudesta yhteisömerkistä. Se rekisteröitiin 31.10.2019. Ns. väiteaika päättyi 31.12.2019. Rekisteröinti on voimassa 10 vuotta ja se voidaan uudistaa tämän jälkeen.

Uusi yhteisömerkki korvaa entisen merkin. Yhteisömerkin suunnitteli visuaalinen työryhmä ja vastuuhenkilönä toimi Tarja Heikkilä.

Uudessa merkissä on punainen Annansilmät-kukka ja teksti: "näkövammaisen valmistama". ja muodoltaan se on tasasivuinen nelikulmio.

6.8 Tuotetarrat
Yhdistys uudisti tuotetarrat. Ne saatiin painosta joulukuussa 2019 ja niiden myynti on aloitettu. Tarroja on saatavissa sekä rullana että arkkeina. Lisätietoja kotisivuillamme http://kasityontekijat.fi/tuotetarra

Vanhoja tuotetarroja saa käyttää entiseen tapaan niin kauan kuin niitä riittää. Merkin käyttötarkoitus ja käyttösäännöt pysyivät ennallaan ja ne koskevat sekä vanhaa että uudistettua tuotetarraa.


7. Muut yhteistyötahot

7.1 Lankaliikkeet
Sekä Lankava että Lankamaailma myönsivät 10 % alennusta langoistaan näkövammaiskortin haltijalle.
Lisäksi Lankamaailman kivijalkamyymälöistä ryhmät saavat 20 % alennuksen normaalihintaisista langoista, kun vierailusta on sovittu etukäteen ja ryhmän koko on vähintään 6 henkilöä. Lankamaailman myymälät sijaitsevat Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

7.2 Kuntoutuslaitokset
Näkövammaiset Käsityöntekijät ry lähestyi kirjeitse eri kuntoutuslaitoksia. Kruunupuisto sekä Kankaanpään kuntoutuskeskus kiinnostuivat tekemään yhteistyötä kanssamme.

Etelä-Savon Näkövammaiset järjestivät Kruunupuistossa ”minikurssin” kuntoutusasiakkaille heidän kuntoutusjaksonsa aikana. Käsityöohjaaja kävi opettamassa mehiläisvahakynttilöiden tekoa kahdella eri kuntoutusjaksolla.

Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä käsityöohjaaja opetti myös mehiläisvahakynttilöiden tekoa kahtena eri kertana.

Tämän yhteistyön tarkoitus on osoittaa, että näön heikennyttyä, voi käsitöiden tekoa jatkaa. Tämä toiminta järjestetään Kelan maksaman kuntoutusjakson ulkopuolella.


8. Tiedotustoiminta


8.1 Jäsentiedote
Yhdistys käytti tiedottamisessaan näkövammaisille soveltuvia sähköisiä ja muita tiedotuskanavia. Edelleen tiedotteen sai myös pisteillä tai mustavalkoisena. Halutessaan sen sai myös sähköpostilla.

Jäsenkirjeitä lähetettiin 2 kpl, toukokuussa ja lokakuussa. Sisällöt koostuivat kokousmateriaaleista, tapahtumailmoituksista, yhteistyökumppaneiden tiedotteista sekä muista ajankohtaisista asioista. Myös käsityöohje julkaistiin jäsentiedotteen osana. Jäsentiedotteet toimitettiin mustapainettuna, sähköpostilla, pistekirjoituksella sekä kotisivun jäsenille tarkoitettuna linkkinä.

8.2 Jäsenten yhteydenotto
Jäsenet ovat voineet vuoden 2019 aikana asioida yhdistyksen toimistoon puhelimitse, sähköpostitse sekä kotisivujen palautelomakkeen kautta.

8.3 Yhdistys mediassa
Yhdistys on julkaissut ilmoituksia ja tapahtumakutsuja Näkövammaisten Airut-lehdessä.

Vuoden 2019 aikana yhdistys julkaisi artikkelin Martat-lehdessä. Artikkelin kirjoitti Riitta-Kaisa Voipio ja aiheena oli huonosti näkevän lähipiirin henkilön rohkaiseminen osallistumaan Marttojen toimintaan.

Yhdistys toimi aktiivisesti vuoden aikana, jotta Annansilmät-Aitan satavuotinen toiminta pääsi esille. Näkövammaisten käsitöistä ja sen merkityksessä näkövammaisen hyvinvoinnille julkaistiin seuraavissa lehdissä:
Näkövammaisten Airut 10/2019, Kajastus 4/2019, Retina 2/2019, Silmäterä 2/2019 ja Opaskoiran joulu 2019.

8.4 Yhdistys verkossa
www.kasityontekijat.fi

Yhdistyksen kotisivujen kehittämistä on jatkettu. Niitä on ylläpidetty säännöllisesti. Kotisivuilla julkaistiin ajankohtaiset tiedotteet kokouksista, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista.

Yhdistyksen verkkosivuilla pidettiin yllä tietoa materiaaleista sekä erilaisista käsityöohjeista. Jäsenille oli edelleen mahdollisuus tuoda yleiseen tietoon omaa osaamistaan ja mainostaa tuotteitaan

Kotisivuja ovat ylläpitäneet ja päivittäneet Kaisa Penttilä ja toimistosihteeri Mella Salmela.

Yhdistyksen Facebook-sivun päivityksistä vastasi Mella Salmela. Facebook-sivuilla välitettiin tietoa sekä yhdistyksen toiminnasta että muista käsityön ystäviä kiinnostavista tapahtumista.

Tiedottamista on jatkettu myös Näkövammaisten Tiedonhallintapalvelun ylläpitämällä kasityot-keskustelukanavalla.

Vuosikokouksen pöytäkirja julkaistiin myös järjestöpolitiikka-listalla.

8.5 Muu tiedotustoiminta
Yhdistyksen esitettä jaettiin kaikissa vuoden aikana pidetyissä tapahtumissa. Esitettä on jakelussa myös Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä.


9. Hallinto

9.1 Sääntömääräinen vuosikokous
Ylintä päätäntävaltaa yhdistyksessä käyttää vuosikokous.

Vuosikokous pidettiin Tampereella 6.4.2019, Paikalla oli varsinaisia jäseniä 28 ja avustajia 5.

Sääntömääräiset asiat käsiteltiin ja viimevuoden toiminta hyväksyttiin muutoksitta.

Kari Vähänen toimi vuosikokouksen puheenjohtajana.

Eeva Airikainen valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi yksimielisesti.

Hallitukseen valittiin:
Heli Liimatta Helsingistä, Mauno Sirviö Jyväskylästä ja Kaisa Penttilä Espoosta.

Varajäseniksi valittiin:
Maija Haukka Tampereelta, Taru Luukkala Turusta ja Martti Yläpelto Jalasjärveltä.

Vanhoina hallituksessa jatkoivat: Tarja Heikkilä, Jannamari Puustjärvi sekä Terhi Laaksonen.

Uusi hallitus järjestäytyi heti kokouksen jälkeen ja Mauno Sirviö valittiin vara-puheenjohtajaksi.

9.2 Hallitus
Hallitus johtaa yhdistyksen toimintaa sääntöjen määräämällä tavalla.
(osallistumiskerrat suluissa)

Puheenjohtaja
Eeva Airikainen, Vantaa (7), 044 720 1111 / eeva.airikainen(at)gmail.com

Hallituksen jäsenet
Mauno Sirviö, varapuheenjohtaja, Palokka (7), 0400 544 178

Maija Haukka, Tampere (3) (erosi omasta halustaan 10.9.)
Tarja Heikkilä, Vantaa (6)
Terhi Laaksonen, Nurmijärvi (6)
Heli Liimatta, Helsinki (7)
Taru Luukkala, Turku (2)
Kaisa Penttilä, Espoo (7)
Jannamari Puustjärvi, Paimio (0) (erosi omasta halustaan 30.4.)

Varajäsenet:
Martti Yläpelto, Jalasjärvi (Kurikka) (3)

Hallitus kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 121 pykälää.

Hallituksen käytössä on ollut sähköpostilista, jonka välityksellä on käsitelty hallituksen kokoukseen tulevia asioita alustavasti. Kaikki hallituksen jäsenet ovat sähköpostin käyttäjiä.

Kiittämis- ja huomioimistilaisuuksia vuoden aikana oli yksi joulukuussa, jolloin vapaaehtoisia toimijoita huomioitiin tarjoamalla heille päivällinen.

9.3 Toimikunnat
Työvaliokunta
Eeva Airikainen, Mauno Sirviö ja Kaisa Penttilä.
Toimikunta valmisteli hallituksen kokouksissa käsiteltäviä asioita

Käsityötoimikunta
Kaisa Penttilä pj, Tarja Heikkilä, Heli Liimatta, Terhi Laaksonen, Maija Haukka (erosi), Hanna Karesjoki ja Simo Parviainen,
Toimikunta suunnitteli tapahtumia, työnäytöksiä ja yhteydenottoja eri medioihin ja kauppoihin.

Materiaali- ja tuotekehitystoimikunta
Mauno Sirviö pj., Tarja Heikkilä, Simo Parviainen, Hanna Karesjoki

Visuaalinen toimikunta
Tarja Heikkilä pj., Kaisa Penttilä ja Jannamari Puustjärvi (erosi)
Toimikunta valmisteli uuden tuotetarran ja valmisteli tuotetarran valmistamisen.

Koulutustyöryhmä
Tarja Heikkilä, Terhi Laaksonen, Heli Liimatta, Kaisa Penttilä ja Eeva Airikai-nen pj. Työryhmä valmisteli sekä toteutti käsityövastaavien tapaamisen kesäkuulle, työryhmä valmisteli myös uusien käsityöohjaajien koulutuspäivän syyskuulle 2019. Toimikunta kokoontui tarpeen mukaan ja jatkoi itseohjautuvaa toteutustyötä.


10. Toimisto
Yhdistyksen toimistossa työskentelee osa aikainen toimistosihteeri Mella Salmela. Hän aloitti vuoden 2018 alussa toimistosihteerin tehtävät.
Kirjanpidon hoiti alkuvuonna Pirkanmaan Finanssi oy ja toukokuussa kirjanpidon hoito siirtyi Merja Autiolle.

Yhdistys on vuokrannut toimistohuoneen Näkövammaisten Kulttuuripalvelulta Palvelu- ja toimintakeskus Iiriksen 5. kerroksesta osoitteessa Marjaniementie 74, 00930 Helsinki.


11. Talous
Taloussääntö /5/22.3.1998 määrittelee hallinnon ja toimihenkilöiden vastuut.

Yhdistyksen toiminta rahoitetaan pääosin avustuksilla. Tärkein avustaja on STEA. Näkövammaisten liitto ry avustaa myös toimintaa.

Omatoiminen varainhankinta koostuu jäsenmaksutuloista, tuotetarrojen sekä adressien myynnistä. Satunnaisia tuloja saadaan jäsentilaisuuksissa pidettävistä arpajaisista. Lisäksi myydään Näkövammaiset ja Käsityöt -kirjaa. Yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä.


12. Yhteenveto
Yhdistyksen talous on säilynyt vakaana. STEA:n toiminta-avustus yhdistykselle oli 53.445 € vuonna 2019.
Muita avustuksia yhdistys sai Näkövammaisten liitolta 6.500 €.

STEA:n avustus on taannut toiminnan jatkumisen hyvällä tasolla.

On ensiarvoisen tärkeää, että toimintamme jatkuu STEA:n kanssa yhteisesti laadittujen suuntaviivojen mukaisesti siten, että toiminnan painopiste on näkövammaisten elämän sisällön ja henkisen hyvinvoinnin parantamisessa mielekkäällä tekemisellä yhdessä vertaisten kanssa. Tuntoaistin ja motoriikan harjoittaminen auttaa näkövammaista ympäristön haptisessa hahmottamisessa ja kehittää itsenäistä arjen askareista selviytymistä. Kädentaitojen parempi hallinta auttaa näkövammaan sopeutumista ja vähentää sen aiheuttamaa haittaa.

NÄKÖVAMMAISET KÄSITYÖNTEKIJÄT RY:N HALLITUS


Hyväksytty hallituksen kokouksessa 7/2019-2020 (27.2.2020) esitettäväksi vuosikokoukselle