Toi­min­ta­ker­to­mus 2018


Toimintakertomus 2018

1. Toimintavuosi                        
2. Jäsenistö                       
3. Yleinen toimintaympäristö ja sidosryhmät            
4. Kurssitoiminta                    
4.1 Yleistä kursseista                
    4.2 Kurssitoiminnan tavoite             
    4.3 Kurssien sisältö                    
    4.4 Arviointi                  
    4.5 Tilasto kurssilaisista                
5. Edunvalvonta                        
6. Käsityövastaavien koulutuspäivä maaliskuussa            
7. Käsityöohjaajien koulutuspäivä kesäkuussa            
8. Kesäpäivät 11. – 12.8.2018                   
9. Käsityötekniikoiden esittely liiton 90-vuotis juhlissa lokakuussa   
10. Yhdistyksen historiasta kirja               
11. Uudet yhteistyötahot                   
11.1 Vantaan Kutojat              
    11.2 Lankaliikkeet                    
    11.3 Martat                   
    11.4 Kuntoutuslaitos Kruunupuisto         
12. Tiedotustoiminta                      
12.1 Jäsentiedote                  
    12.2 Jäsenten yhteydenotto         
    12.3 Yhdistys mediassa            
    12.4 Yhdistys verkossa                
    12.5 Muu tiedotustoiminta               
13. Hallinto                        
13.1 Sääntömääräinen vuosikokous           
13.2 Hallitus                    
13.3 Toimikunnat                   
14. Toimisto                        
15. Talous                        
16. Yhteenveto                    


1. Toimintavuosi
Näkövammaiset Käsityöntekijät ry. perustettiin vuonna 1927 valvomaan näkövammaisten käsityöntekijöiden etua. Vuosi 2018 oli yhdistyksen 92. toimintavuosi.

Yhdistys on edistänyt perinteisten käsityötaitojen säilyttämistä ja kehittämistä. Yhdistys on toiminnallaan edesauttanut ylläpitämään näkövammaisen toimintakykyä ja lisännyt henkistä hyvinvointia vertaistoiminnan ja käsillä tekemisen keinoin.

Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on ollut lisätä näkövammaisten omanarvontuntoa mielekkäällä tekemisellä ja antaa uutta elämänsisältöä. Toiminnallaan yhdistys on tuonut käsityötoimintaa tutuksi uusille jäsenille ja auttanut osaltaan näkövammaan sopeutumisessa.

2. Jäsenistö
Jäsenistö koostuu aktiivisesti käsitöitä tekevistä näkövammaisista. Jäsenistössä on sekä harrastajia että ammattimaisesti käsitöitä tekeviä.

Vuoden aikana yhdistykseen liittyi 24 jäsentä sisältäen yhden kannatusjäsenen ja 2 yhteisöjäsentä. Vuoden aikana keskuudestamme nukkui pois 6 jäsentä. Jäsenyydestä erosi 14 jäsentä. Yhdistykseen kuului 31.12.2018 varsinaisia jäseniä 217, 1 kunniapuheenjohtaja, 3 kunniajäsentä, 10 kannatusjäsentä ja 3 yhteisöjäsentä.

Jäsenhankintaa tehostettiin Facebook- ja kotisivu-markkinoinnilla sekä Airut-lehden tiedotteilla.

3. Yleinen toimintaympäristö ja sidosryhmät

Yhdistys on Näkövammaisten liitto ry:n jäsen ja sen toiminta viranomaisiin ja yhteiskunnallisiin vaikuttajiin on tapahtunut ensisijaisesti liiton kautta.

Yhdistyksen tavoitteena on vaikuttaa Näkövammaisten liitto ry:n tavoiteohjelmaan käsityötoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Liittovaltuusto edustajana vuonna 2018 oli Eeva Airikainen.

Yhdistyksen sidosryhmiä ovat mm: Näkövammaisten liitto ry ja sen alueyhdistykset, Annansilmät-Aitta, Sokeain Ystävät ry ja Ura käsillä -hanke.

Yhdistyksen edustaja osallistui yhden kerran Käsityöringin kokoukseen, joissa oli useimmat sidosryhmät edustettuina.

NKL / työelämäpalvelut vastasivat elinkeinoneuvonnasta ja käsityönteon muusta tukemisesta.

Yhdistys järjesti 56 kurssipäivää yhteistyössä Näkövammaisten liiton alueyhdistysten kanssa.

Helsingin ja Uudenmaan näkövammaisten Ura käsillä -hanke järjesti tavoitteellisia lyhytkursseja, joihin yhdistys pyydettiin kertomaan toiminnastaan.

4. Kurssitoiminta
4.1 Yleistä kursseista

yhdistys järjesti kursseja yhteistyössä jokaisen 14 alueyhdistyksen kanssa. Yhteensä vuoden 2018 aikana kurssipäiviä oli 56. Osa kursseista oli useamman päivän pituisia, joten erillisiä kursseja oli kaikkiaan 37 kpl.

Kurssikustannukset olivat yhteensä 13.480,60 euroa.

4.2 Kurssitoiminnan tavoite
Tavoitteena oli saada näkövammaiset lähtemään ja osallistumaan ympäri Suomea järjestetyille kursseille oppimaan uusia käsityötaitoja. Toisten näkövammaisten tapaaminen mielekkään tekemisen ja onnistumisen ilmapiirissä vahvistaa omanarvon tunnetta ja antaa voimia arjen haasteisiin. Näkövammainen saa tietoa ympäristöstään tuntoaistin avulla ja käsien ja sormien motoriikan harjoittaminen käsitöillä parantaa jokapäiväisessä toi-minnassa haptista hahmottamista.

4.3 Kurssien sisältö
Kurssien sisältö suunniteltiin täydentämään muiden tahojen kurssitarjontaa keskittämällä huomiota lisäharjoituksen antamiseen muussa opetuksessa vähemmälle jääneihin tuotteisiin tai tuotteiden yksityiskohtiin. Kursseilla esiteltiin uusia materiaaleja ja opetettiin näkövammaisille soveltuvia käsityötekniikoita.

Kursseille rohkaistiin osallistumaan vastavammautuneita ja henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa kokemusta käsitöiden tekemisestä. Kaikkia näkövammaisia kannustettiin osallistumaan ja luvattiin opettaa kädestä pitäen.

Kursseilla oli useita eri teemoja ja yhdellä kurssilla voitiin tehdä muutamaa erilaista käsityön lajia. 12 kurssilla opeteltiin pienkorien punontaa ja rottinkitöitä, 10 kurssilla opeteltiin tekemään ekopäreestä koreja, 27 kurssilla opiskeltiin erilaisia paperinaru somisteiden ja koristeiden tekemistä sekä nyörien punontaa tai solmeilua, patasuteja, viskoja sekä kynttilöiden valmistamista ja korujen tekoa.

4 kurssilla opeteltiin mosaiikkityötä

2 kurssilla opiskeltiin harjojen valmistusta

4.4 Arviointi
Kursseilta kerättiin tietoa ja palautetta osallistujien iästä, sukupuolesta, lukumäärästä, ohjauksen onnistumisesta ja opiskelluista asioista.

Palaute kerättiin joko suullisesti tai kirjallisesti. Käytössä oli muiden vuosien tapaan saman sisältöinen palautelomake.

Saadun palautteen yleisarvio oli hyvä. Keskiarvoisesti kurssille osallistui 9 osallistujaa, jota voidaan pitää sopivana laadukkaan kurssikokemuksen kannalta. Osallistujilla ei keskimäärin ollut kokemusta opiskeltavasta aiheesta ja siksi kädestä pitäen opettaminen vei enemmän ohjaajan aikaa. Näkövammaisten kursseilla ei voida opettaa mallia näyttäen, vaan kädestä pitäen.

4.5 Tilasto kurssilaisista

Kaikkiaan kurssipäiviin (56 päivää) osallistui 547 henkeä vuoden 2018 aikana. Naisia noin 75 % ja miehiä noin 25 %.

alle 18-vuotiaita oli 0 osallistujaa (0 %)
ikäryhmässä 18 - 29 oli 15 osallistujaa (2,7 %)
Ikäryhmässä 30 - 62 oli 216 osallistujaa (39,5 %)
Ikäryhmässä 63 - 79 oli 157 osallistujaa (28,7 %)
yli 80-vuotiaita oli 76 osallistujaa (13,9 %)
54 osallistujaa ei kertonut ikäänsä (9.9 %)

5. Edunvalvonta

Käsityöasioita tuotiin esille Näkövammaisten liittovaltuustossa, jossa puheenjohtaja Eeva Airikainen piti puheenvuoroja käsityöntekijöiden ongelmista.

HUN ry:n syyskokouksessa luettiin ja jätettiin kirjallinen kannanotto Annansilmät-Aitan roolista yhdistyksen jäsenistön toiminnalle.

Käsityörinki
Käsityöyhdistyksen puheenjohtaja osallistui Käsityöringin toimintaan. Tämä ryhmä koostuu sidosryhmien ja rahoittajien edustajista ja se kokoontui yhden kerran keskustelemaan näkövammaisten käsityöntekijöiden ongelmista ja tulevaisuuden näkymistä.

6. Käsityövastaavien koulutuspäivä maaliskuussa
Yhdistys järjesti alueyhdistyksien käsityövastaaville ja käsityövastaavien tehtävistä kiinnostuneille koulutuspäivän pe 23.3.2018 Helsingissä Iiriksessä.
Osallistujia oli 8 alueyhdistyksestä. Päivän aikana perehdytettiin käsityövastaavat uusiin kurssikäytäntöihin, palautelomakkeisiin sekä käytiin läpi yhteistyö yhdistyksen ja alueen kurssitoiminnan välillä.

Koulutuspäivän jälkeen osallistujalla on ajantasainen tieto mitä kuuluu käsityövastaavan tehtäviin, kuinka onnistunut tapahtuma järjestetään sekä uusia ideoita tuotavaksi oman alueen näkövammaisille. Tavoitteena oli myös lisätä ymmärrystä käsityön merkityksestä näkövammaisen elämän laadun parantajana ja arjessa selviytymisen taitojen tuojana.

Käsityövastaavan ajantasainen tieto varmistaa sen, että yhteistyö yhdistyksen ja kerhojen välillä toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Päivän aikana osallistuja sai tietoa mm. Annansilmät-aitan toiminnasta, materiaalin välityksestä, Ura käsillä-hankkeesta, käsityöyrittäjyydestä ja käsityöläisyydestä.

7. Käsityöohjaajien koulutuspäivä kesäkuussa

Uutena toimintana Näkövammaiset Käsityöntekijät ry järjesti kesäkuussa uusille käsityöohjaajille koulutuspäivän, jossa perehdyttiin erilaisiin opetusmetodeihin ja aikuisen oppimisen periaatteisiin. Kurssilla saatiin teoriatietoa oppimisesta ja tehtiin käytännön harjoitteita. Keskiössä oli näkövammaisen oppijan kohtaaminen ja moniaistiset havainnollistamiskeinot. Ohjaajat saivat uusia keinoja ohjata monipuolisemmin erilaisia näkövammaisia oppilaita yhdistyksen käsityökursseilla.

Kouluttajana toimi kasvatustieteen tohtori Riitta Lahtinen, joka on perehtynyt kosketusviestien ja kehollisen kuvailun käyttöön opetuksen keinona näkövammaisille.

8. Kesäpäivät

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry järjesti kesäpäivät Lappeenrannassa, loma- ja kokoushotelli Marjolassa 11 -12.8.2018. Paikalle saapui reilut 20 käsitöiden ystävää. Kaarina Haikara avasi kesäpäivät ja Kaakkois-Suomen Näkövammaiset ry:n puheenjohtaja Markku Mikkola lausui tervehdyksensä osallistujille.

Lauantaina Marjolassa oli myyntinäyttely, näyttelyyn tutustujilla oli mahdollisuus tehdä ostoksia. Esillä oli paljon erilaisia tuotteita: ekopärekoreja, rottinkikoreja, kynttilöitä, harjatuotteita, paperikukkia, kortteja ja koruja.

Tapahtuman aikana oli myös mahdollisuus tutustua punotun jumppahännän valmistamiseen. Tätä tuotetta ryhdyttiin myös valmistamaan eri puolilla Suomea ja myös uudet näkövammaiset saivat siitä hyvän tuotteen vahvistamaan käden taitoja.

9. Käsityötekniikoiden esittely liiton 90-vuotis juhlissa lokakuussa

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry osallistui lokakuussa Näkövammaisten liiton 90-vuotisjuhlan avointen ovien tapahtumaan. Tapahtumassa esitettiin työnäytteiden avulla 9 erilaista työtekniikkaa 9 vuosikymmenen ajalta. Liiton tapahtumassa vieraili noin tuhat henkilöä ja useita satoja henkilöitä tutustui työnäytöksiimme.

1920-luku, patasuti ja viska, Arto Rantanen ja Kaisa Penttilä
1930-luku, harjojen teko, Mauno Sirviö ja Terhi Laaksonen
1940-luku, sukan kutominen / virkkaaminen, Heli Liimatta ja Eeva Airikainen
1950-luku, rottinkipunonta / mattopiiska, Mauno Sirviö
1960-luku, neulontaharppu, Terhi Laaksonen
1970-luku, huovutus, Anneli Hämäläinen
1980-luku, solmeilu ja nyörit, Tarja Heikkilä
1990-luku, mehiläisvahakynttilät, Heidi Koivunen
2000-luku, muovipäre, Seppo Toivanen
 
10. Yhdistyksen historiasta kirja
Vuoden 2017 aikana yhdistyksen nimeämä historiikkityöryhmä kokosi kirjan vuosien 2007 - 2017 ajasta. Kirjoittajana oli Martti Petäjäjärvi. Kirja valmistui 2018 ja se julkaistiin vuosikokouksessa.

Vuonna 2007 ilmestynyttä laajaa historiateosta Näkövammaiset ja Käsityöt kirjaa on edelleen saatavissa. Nämä kaksi kirjallista teosta ovat yhdessä kattava tietoteos yhdistyksen toiminnasta vuosina 1927 - 2017.

Teokset on muunnettu näkövammaisille ja kuulonäkövammaisille saavutettavaan muotoon. Niitä voi lukea Luetus-ohjelmalla ja kuunnella koneäänitteenä.

Kirjan painokustannuksiin saatiin avustusta Sokeain Ystävät ry:ltä, Tampereen Sokeain säätiöltä sr. ja Suomen Näkövammaissäätiöltä.

11. Uudet yhteistyötahot
11.1 Vantaan Kutojat

Näkövammaiset saivat Vantaan kutojilta kutsun tulla tutustumaan hienoon harrastukseen: kutomiseen kangaspuilla Kankurilassa!
Näkövammaisilla oli mahdollisuus tutustua toimintaan ja kutoa ilman jäsenmaksua. Käytössä oli 18 eri kangaspuut. Tutustumisjakson aluksi Vantaan kutojien vapaaehtoiset esittelivät tilat, toimintaperiaatteet sekä säännöt. He olivat paikalla Kankurilassa maanantaisin ja torstaisin klo 11 - 15.
Näkövammainen kutoja voi käyttää maksutta lahjoituksena saatuja poppanan kuteita. Muista kuteista sekä käytetystä loimesta perittiin hinnaston mukainen maksu. Näkövammaisen mukana oleva avustaja sai nämä samat edut!

11.2 Lankaliikkeet
Sekä Lankamaailma että Vihreä vyyhti myönsi alennuksia langoistaan näkövammaiskortin haltijalle. Vihreä Vyyhti myönsi 20% alennuksen ja Lankamaailma 10 % alennuksen.

11.3 Martat

Yhdistyksen edustaja kävi myös tutustumassa Tapiolan Marttoihin ja keskustelemassa mahdollisesta yhteistyöstä. Yhteistyötä on päätetty jatkaa sekä ottaa yhteyttä myös muihin Martta-piireihin.

11.4 Kuntoutuslaitos Kruunupuisto

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry lähestyi kirjeitse eri kuntoutuslaitoksia ja Kruunupuisto kiinnostui tekemään yhteistyötä kanssamme. Etelä-Savon Näkövammaiset järjestävät ”minikurssin” kuntoutusasiakkaille heidän kuntoutusjaksonsa aikana.

12. Tiedotustoiminta
12.1 Jäsentiedote

Yhdistys käytti tiedottamisessaan näkövammaisille soveltuvia sähköisiä ja muita tiedotuskanavia. Edelleen tiedotteen sai myös pisteillä tai mustavalkoisena. Halutessaan sen sai myös sähköpostilla.

Jäsenkirjeitä lähetettiin 3 kpl, maaliskuussa, huhtikuussa ja lokakuussa. Sisällöt koostuivat kokousmateriaaleista, tapahtumailmoituksista, yhteistyökumppaneiden tiedotteista, hallituksen kokouskoosteista sekä muista ajankohtaisista asioista. Myös käsityöohje julkaistiin jäsenkirjeen osana. Jäsenkirjeet toimitettiin mustapainettuna, sähköpostilla, pistekirjoituksella sekä kotisivun jäsenille tarkoitettuna linkkinä.

12.2 Jäsenten yhteydenotto
Jäsenet ovat voineet vuoden 2018 aikana asioida yhdistyksen toimistoon puhelimitse, sähköpostitse sekä kotisivujen palautelomakkeen kautta.

12.3 Yhdistys mediassa
Yhdistys on julkaissut ilmoituksia ja tapahtumakutsuja Näkövammaisten Airut-lehdessä.

12.4 Yhdistys verkossa
www.nakovammaiset.fi

Yhdistyksen kotisivujen kehittämistä on jatkettu. Niitä on ylläpidetty säännöllisesti. Kotisivuilla julkaistiin ajankohtaiset tiedotteet kokouksista, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista.

Uutena osana avattiin verkkosivuille käsityöohjeet, johon on kerätty yhteen kaikki valmiina olevat käsityöohjeet ja vinkit eri sivustoihin.
Sivustolle avattiin myös jäsenille mahdollisuus tuoda yleiseen tietoon omaa osaamistaan ja mainostaa tuotteitaan. Käsityötekijöiden esittelyjä.

Kotisivuja ovat ylläpitäneet ja päivittäneet Kaisa Penttilä ja toimistosihteeri Mella Salmela.

Yhdistyksen Facebook-sivun päivityksistä vastasi Kaisa Penttilä ja Mella Salmela. Facebook-sivuilla välitettiin tietoa sekä yhdistyksen toiminnasta että muista käsityön ystäviä kiinnostavista tapahtumista.

Tiedottamista on jatkettu myös Näkövammaisten Tiedonhallintapalvelun ylläpitämällä kasityot-sähköpostilistalla.

Vuosikokouksen pöytäkirja julkaistiin myös järjestöpolitiikka-listalla.

12.5 Muu tiedotustoiminta

Yhdistyksen esite uudistettiin ja sitä jaettiin mm. Näkövammaisten liiton 90-vuotisjuhlaan liittyvässä avointen ovien -tapahtumassa lokakuussa sekä erilaisissa tapahtumissa. Esitettä on jakelussa myös Näkövammaisten pal-velu- ja toimintakeskus Iiriksessä.

13. Hallinto
13.1 Sääntömääräinen vuosikokous

Ylintä päätäntävaltaa yhdistyksessä käyttää vuosikokous.

Vuosikokous pidettiin Helsingissä 24.3.2018 ja paikalla oli varsinaisia jäseniä 26, kannatusjäseniä 1, avustajia 2 ja kutsuttuja 1.
Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Reijo Toiminen Espoosta.

Puheenjohtajaksi seuraavalle toimintavuodelle valittiin Eeva Airikainen.
Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Tarja Heikkilä Vantaalta, Terhi Laaksonen Nurmijärveltä ja Jannamari Puustjärvi Paimiosta.

Vanhoina jäseninä jatkoivat Kaarina Haikara Vantaalta, Kaisa Penttilä Espoosta ja Mauno Sirviö Palokasta.

Hallituksen varajäseniksi valittiin kutsumisjärjestyksessä: Heli Liimatta Helsingistä, Seppo Toivanen Helsingistä ja Heikki Penttinen Raaseporista.  Heikki Penttinen ilmoitti 15.11 eroavansa hallituksen varajäsenyydestä.
Vuoden 2018 tilintarkastajayhteisöksi valittiin Ernst & Young Helsingistä.

13.2 Hallitus
Hallitus johtaa yhdistyksen toimintaa sääntöjen määräämällä tavalla.
(osallistumiskerrat suluissa)

Puheenjohtaja
Eeva Airikainen, Vantaa (6), 044 720 1111 / eeva.airikainen(at)gmail.com

Hallituksen jäsenet
Mauno Sirviö, varapuheenjohtaja, Palokka (5), 0400 544 178

Kaarina Haikara, Vantaa (4)
Kaisa Penttilä, Espoo (6)
Tarja Heikkilä, Vantaa (6)
Terhi Laaksonen, Nurmijärvi (4)
Jannamari Puustjärvi, Paimio (4)

Varajäsenet:
Heli Liimatta, Helsinki (4)
Seppo Toivanen, Helsinki (2)
Heikki Penttinen, Raasepori (0)

Hallitus kokoontui 6 kertaa. Käsiteltyjä asiakohtia kertyi pöytäkirjoihin 121.

Hallituksen käytössä on ollut sähköpostilista, jonka välityksellä on käsitelty hallituksen kokoukseen tulevia asioita alustavasti. Kaikki hallituksen jäsenet eivät ole kuitenkaan sähköpostin käyttäjiä, mutta päätettiin silti, että sähköpostia käytetään aktiivisesti.

Hallitus kehitti vuoden aikana kokouskäytäntöjään tehokkaampaan suuntaan ja kytki valmistellun esityslistan pöytäkirjan ylläpitoon. Hallitus järjesti yhden huomioimistilaisuuden vuoden aikana. Tammikuussa 2018 huomioitiin eläkkeelle jäänyttä toimistosihteeri Tarja Hatanpäätä ja kiitettiin muutossa avustaneita vapaaehtoisia päivällisen merkeissä.

13.3 Toimikunnat

Työvaliokunta
Eeva Airikainen, Mauno Sirviö ja Kaisa Penttilä.
Toimikunta kokoontui 6 kertaa ja valmisteli hallituksen kokouksissa käsiteltäviä asioita

Käsityötoimikunta
Terhi Laaksonen, Kaarina Haikara, Hanna Karesjoki ja Simo Parviainen, Jannamari Puustjärvi

Tuotekehitys-toimikunta
Mauno Sirviö, Simo Parviainen, Hanna Karesjoki

Materiaalitoimikunta
Mauno Sirviö, Simo Parviainen, Piia Rossi, Jannamari Puustjärvi (erosi 17.5).
Harjantekijät kokoontuivat 11.10.2018 keskustelemaan harjamateriaalien hankinnasta ja niiden saatavuudesta sekä hinnoista. Läsnä oli 10 henkilöä

Koulutustyöryhmä
Tarja Heikkilä, Kaisa Penttilä ja Eeva Airikainen
työryhmä valmisteli sekä toteutti käsityövastaavien tapaamisen maaliskuulle, työryhmä valmisteli myös uusien käsityöohjaajien koulutuspäivän kesäkuulle 2018. Toimikunta kokoontui tarpeen mukaan ja jatkoi itseohjautuvaa toteutustyötä.

Visuaalinen-työryhmä
Kaisa Penttilä, Tarja Heikkilä, Jannamari Puustjärvi

Toimikunta kokoontui 2 kertaa ja jatkoi itseohjautuvasti työskentelyä. Toimikunta valmisteli uuden esitteen ja aloitti tuotemerkin suojelun jatkosuunnittelun.
 
Lomaketoimikunta
Kaisa Penttilä, Tarja Heikkilä ja Mella Salmela
Työryhmä kokoontui 2 kertaa ja valmisteli uusia lomakkeita kurssiohjaajien käyttöön.

14. Toimisto

Yhdistyksen toimistossa työskentelee osa aikainen toimistosihteeri Mella Salmela. Hän aloitti vuoden 2018 alussa toimistosihteerin tehtävät.
Kirjanpito on tehty Pirkanmaan Finanssi Oy:ssä.

Yhdistys on vuokrannut toimistohuoneen Näkövammaisten Kulttuuripalvelulta Palvelu- ja toimintakeskus Iiriksen 5. kerroksesta osoitteessa Marja-niementie 74, 00930 Helsinki.

15. Talous

Taloussääntö /5/22.3.1998 määrittelee hallinnon ja toimihenkilöiden vastuut.

Yhdistyksen toiminta rahoitetaan pääosin avustuksilla. Tärkein avustaja on STEA. Muita tukijoita ovat Sokeain Ystävät ja Näkövammaisten liitto ry.

Omatoiminen varainhankinta koostuu jäsenmaksutuloista, tuotetarrojen sekä adressien myynnistä. Satunnaisia tuloja saadaan jäsentilaisuuksissa pidettävistä arpajaisista. Lisäksi myydään Näkövammaiset ja Käsityöt -kirjaa. Yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä.

16. Yhteenveto

Yhdistyksen talous on säilynyt vakaana. STEA:n toiminta-avustus yhdistykselle oli 53.000 € vuonna 2018.
Muita avustuksia yhdistys sai Näkövammaisten liitolta 5.000 €, Sokeain ystäviltä 1.000 € ja Suomen Näkövammaissäätiöltä 300 €.

STEA:n avustus on taannut toiminnan jatkumisen hyvällä tasolla.

On ensiarvoisen tärkeää, että toimintamme jatkuu STEA:n kanssa yhteisesti laadittujen suuntaviivojen mukaisesti siten, että toiminnan painopiste on näkövammaisten elämän sisällön ja henkisen hyvinvoinnin parantamisessa mielekkäällä tekemisellä yhdessä vertaisten kanssa. Tuntoaistin ja motoriikan harjoittaminen auttaa näkövammaista ympäristön haptisessa hahmottamisessa ja kehittää itsenäistä arjen askareista selviytymistä. Kädentaitojen parempi hallinta auttaa näkövammaan sopeutumista ja vähentää sen aiheuttamaa haittaa.

NÄKÖVAMMAISET KÄSITYÖNTEKIJÄT RY:N HALLITUS


Hyväksytty hallituksen kokouksessa 6/2018-2019 (7.3.2019) esitettäväksi vuosikokouksel-le