Toi­min­ta­ker­to­mus vuo­del­ta 2017

Annansilmät-logo

Toimintakertomus vuosi2017

Vuosi 2017 oli Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:n 90. juhlavuosi.

1. Toimintavuosi pähkinänkuoressa

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry. perustettiin vuonna 1927 valvomaan näkövammaisten käsityöntekijöiden etua.

Yhdistys on edistänyt perinteisten käsityötaitojen säilymistä ja kehittämistä. Yhdistys on toiminnallaan edesauttanut ylläpitämään näkövammaisen toimintakykyä ja lisännyt henkistä hyvinvointia vertaistoiminnan ja käsillä tekemisen keinoin.

Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on ollut lisätä näkövammaisten omanarvontuntoa mielekkäällä tekemisellä ja antaa uutta elämänsisältöä. Toiminnallaan yhdistys on tuonut käsityötoimintaa tutuksi uusille jäsenille ja auttanut osaltaan näkövammaan sopeutumisessa.

Yhdistyksen toiminta oli vuonna 2017 voimakkaassa muutoksessa. Perinteisten näkövammaisten käsityötaitojen ammattimainen opetus lopetettiin Keskuspuiston Arlan toimipisteessä. Samaan aikaan näkövammaisten käsintehtyjen tuotteiden arvostus on kasvanut ja niitä on ollut esillä arvostetuissa forumeissa sisustus- ja design tapahtumissa. Näkövammaiset Käsityöntekijät yhdistys julkaisi ammattikoulutuksen tilasta julkilausuman yhdessä Näkövammaisten liiton, Helsingin ja Uudenmaan näkövammaisten, Näkövammaisten lasten vanhemmat ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelun kanssa.

Näkövammaisten liitto vähensi tukeaan suunnitellusti materiaalien välitykseen Annansilmät aitalle, jonka seurauksena hinnat nousivat ja se muutti näkövammaisten käsityöntekijöiden toiminnan kannattavuutta.

90-vuotisjuhlavuotta juhlittiin kesäpäivien yhteydessä kesäkuussa Härmässä. kunniajäseniksi kutsuttiin sosiaalineuvos Pentti Lappalainen ja kamarineuvos Ture Tähtinen.

Vuosikokouksen hyväksymät yhdistyksen uudet säännöt tulivat voimaan 27.10.2017.

Yhdistyksen toimisto muutti joulukuun alussa Tampereelta Helsinkiin Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iirikseen.

Toimistosihteeri vaihtui vuoden vaihteessa ja muuttui kokopäiväisestä osa-aikaiseksi.

Vuoden aikana yhdistys siirtyi tiedottamisessaan aiempaa avoimempaan ja nopeampaan tiedottamiseen käyttämällä perinteisten tiedotteiden rinnalla sähköistä tiedottamista sähköpostilla, kotisivuilla sekä facebookissa. Toimikunta työskentely oli vilkasta ja lähes kaikki dokumentit ja Myös hallituksen toimintatavat uudistuivat.

Näkyvyyttä lisättiin valtakunnallisesti ilmestyneillä lehtijutuilla ja mediatiedotteilla sekä julkilausumalla ammattikoulutuksen tilasta.

2. jäsenistö

Jäsenistö koostuu aktiivisesti käsitöitä tekevistä näkövammaisista. Jäsenistössä on sekä harrastajia että ammattimaisesti käsitöitä tekeviä.

vuoden aikana yhdistykseen liittyi 21 jäsentä. Vuoden aikana keskuudestamme poistui 3 jäsentä. Jäsenyydestä erosi 14 jäsentä. ja saimme 2 uutta kunniajäsentä: Ture Tähtisen ja Pentti Lappalaisen.

Yhdistykseen kuului 31.12.2017 195 jäsentä 1 kunniapuheenjohtaja, 3 kunniajäsentä, 15 kannatusjäsentä ja 1 yhteisöjäsen.

Jäsenhankintaa tehostettiin facebook ja kotisivu markkinoinnilla sekä Airut-lehden tiedotteilla. Yhdistys esittäytyi Keskuspuiston Arlan toimipisteen artesaaniopiskelijoille, Ura-käsillä kurssilaisille sekä Porin työllisyystapahtumassa.


2. jäsenistö

Jäsenistö koostuu aktiivisesti käsitöitä tekevistä näkövammaisista. Jäsenistössä on sekä harrastajia että ammattimaisesti käsitöitä tekeviä.

vuoden aikana yhdistykseen liittyi 21 jäsentä. Vuoden aikana keskuudestamme poistui 3 jäsentä. Jäsenyydestä erosi 14 jäsentä. ja saimme 2 uutta kunniajäsentä: Ture Tähtisen ja Pentti Lappalaisen.

Yhdistykseen kuului 31.12.2017 195 jäsentä 1 kunniapuheenjohtaja, 3 kunniajäsentä, 15 kannatusjäsentä ja 1 yhteisöjäsen.

Jäsenhankintaa tehostettiin facebook ja kotisivu markkinoinnilla sekä Airut-lehden tiedotteilla. Yhdistys esittäytyi Keskuspuiston Arlan toimipisteen artesaaniopiskelijoille, Ura-käsillä kurssilaisille sekä Porin työllisyystapahtumassa.


3. Yleinen toimintaympäristö ja sidosryhmät

Yhdistys on Näkövammaisten liitto ry:n jäsen ja sen toiminta viranomaisiin ja yhteiskunnallisiin vaikuttajiin on tapahtunut ensisijaisesti liiton kautta.

Yhdistyksen tavoitteena on vaikuttaa Näkövammaisten liitto ry:n

tavoiteohjelmaan käsityötoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Yhdistyksen puheenjohtaja Eeva Airikainen on pitänyt useita puheenvuoroja liittovaltuustossa käsityöläisille tärkeistä ajankohtaisista aiheista.

Liittovaltuusto edustajana vuonna 2017 oli Keijo Jokinen ja varalla Eeva Airikainen.

Yhdistyksen sidosryhmiä ovat mm: Näkövammaisten liitto ry ja sen alueyhdistykset, Annansilmät-Aitta, Sokeain Ystävät ry ja Ura käsillä -hanke.

Yhteistyötä tehtiin kuluneena vuotena myös Näkövammaisten Lasten vanhemmat ry:n, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n sekä Keskuspuiston Arlan toimipisteen kanssa.

Yhdistyksen edustaja osallistui kahdesti Käsityöringin kokouksiin, joissa oli useimmat sidosryhmät edustettuina.

Hun ry / Annansilmät Aitta vastasi käsityöntekijöiden keskitetyistä raaka-aineiden hankinnoista, puolivalmisteiden tuottamisesta, tuotekehitys- ja markkinointitoiminnasta. Yhdistyksen tuotekehitys- ja käsityötoimikunnat tekivät yhteistyötä Annansilmät-aitan kanssa.

NKL / työelämäpalvelut vastasi elinkeinoneuvonnasta ja käsityönteon muusta tukemisesta.

Nkl.n työelämäpalvelu oli yhdessä Vatesin ja Etevan kanssa Porissa Suomiareenan Kansalaistorille 10.7.2017. Tapahtuman pääteemana oli Suomi 100 – Yhdessä.

Mukana tapahtumassa oli näkövammaisia käsityöläisiä, hierojia ja muusikoita Satakunnan alueelta. Käsityönäytöksiä pitivät teltalla Susanna Kauramäki ja Paula Valminen. Lisäksi tapahtumassa jaettiin työelämäpalveluiden toimesta yhdistyksen uudistunutta esitettä.

Yhdistys teki yhteistyötä työelämäpalveluiden kanssa ja sai tietoa tehdyistä kartoituksista alueiden käsityötoiminnasta. Yhdistys järjesti 55 kurssipäivää yhteistyössä Näkövammaisten liiton alueyhdistysten kanssa.

Keskuspuiston Arlan toimipiste järjesti artesaanikoulutusta, mutta siellä ei ole kevään 2017 jälkeen perinteisten näkövammaiskäsitöiden opetusta.

Yhdistys toi voimakkaasti esille huolen näkövammaisten artesaani opiskelijoiden koulutuksesta. Keskuspuiston Arlan toimipisteen kanssa pidettiin yksi puhelinpalaveri ja yksi kokous tilanteen kartoittamiseksi, Lisäksi osallistuttiin työelämä teema viikkoon ja pidettiin esitelmä tuotteiden markkinoinnista.

Helsingin ja Uudenmaan näkövammaisten Ura käsillä -hanke järjesti tavoitteellisia lyhytkursseja, joihin yhdistys pyydettiin kertomaan toiminnastaan.

NKL:n Kuntoutus Iiris on opettanut käsityötekniikoita näkövammaisille sopeutumisvalmennuksen yhteydessä.

Paperikukkia

4.kurssitoiminta

4.1 Yleistä kursseista

yhdistys järjesti kursseja yhteistyössä jokaisen 14 alueyhdistyksen kanssa. Yhteensä vuoden 2017 aikana kurssipäiviä oli 55.

Kurssikustannuksia oli yhteensä 13.629,95 euroa.

4.2Kurssitoiminnan tavoite

Tavoitteena oli saada näkövammaiset lähtemään ja osallistumaan ympäri suomea järjestetyille kursseille oppimaan uusia käsityötaitoja. Toisten näkövammaisten tapaaminen mielekkään tekemisen ja onnistumisen ilmapiirissä vahvistaa omanarvon tunnetta ja antaa voimia arjen haasteisiin. Näkövammainen saa tietoa ympäristöstään tuntoaistin avulla ja käsien ja sormien motoriikan harjoittaminen käsitöillä parantaa jokapäiväisessä toiminnassa haptista hahmottamista.

4.3 Kurssien sisältö

Kurssien sisältö suunniteltiin täydentämään muiden tahojen kurssitarjontaa keskittämällä huomiota lisäharjoituksen antamiseen muussa opetuksessa vähemmälle jääneihin tuotteisiin tai tuotteiden yksityiskohtiin. Kursseilla esiteltiin uusia materiaaleja ja opetettiin näkövammaisille soveltuvia käsityötekniikoita.

Kursseille rohkaistiin osallistumaan vastavammautuneita ja henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa kokemusta käsitöiden tekemisestä. Kaikkia näkövammaisia kannustettiin osallistumaan ja luvattiin opettaa kädestä pitäen.

Kursseilla oli useita eri teemoja ja yhdellä kurssilla voitiin tehdä muutamaa erilaista käsityön lajia. 11 kurssilla opeteltiin pienkorien punontaa ja rottinkitöitä

4 kurssilla opeteltiin tekemään ekopäreestä koreja

16 kurssilla opiskeltiin erilaisia paperinaru somisteiden ja koristeiden tekemistä sekä nyörien punontaa tai solmeilua, patasuteja, viskoja sekä kynttilöiden valmistamista.

1 kurssilla opeteltiin mosaiikkityötä

2 kurssilla opiskeltiin harjojen valmistusta

4.4 Arviointi

Kursseilta kerättiin tietoa ja palautetta osallistujien iästä, sukupuolesta, lukumäärästä, ohjauksen onnistumisesta ja opiskelluista asioista.

Palaute kerättiin joko suullisesti tai kirjallisesti. Käytössä oli muiden vuosien tapaan saman sisältöinen palautelomake.

Merkittävänä huomiona oli palautteen antamisen haasteet osallistujien sekä ohjaajien ollessa näkövammaisia. Palautteen keräämisen ongelmat havaittiin ja yhdistys pyrkii kehittämään palautteen keräämistä nimettömänä.

Saadun palautteen yleisarvio oli hyvä. Osallistuja määrän suurta kurssikohtaista osallistumismäärää kritisoitiin. Kuitenkin keskiarvoisesti kurssille osallistui 9,5 osallistujaa, jota voidaan pitää sopivana laadukkaan kurssikokemuksen kannalta. Osallistujilla ei keskimäärin ollut kokemusta opiskeltavasta aiheesta ja siksi kädestä pitäen opettaminen vie enemmän ohjaajan aikaa. Näkövammaisten kursseilla ei voida opettaa mallia näyttäen, vaan kädestä pitäen.

4.5. Tilasto kurssilaisista

osallistujia kursseilla vuoden 2017 aikana oli yhteensä 293 joista naisia noin 75 % ja miehiä noin 25%.

alle 18-vuotiaita oli 4 osallistujaa (1,5%)

ikäryhmässä 18 29 oli 7 osallistujaa (2,5%)

Ikäryhmässä 30 - 62 oli 152 osallistujaa (52%)

Ikäryhmässä 63 - 79 oli 92 osallistujaa (31 %)

yli 80vuotiaita oli 38 osallistujaa (13%)


5.Edunvalvonta

Yhdistys toi kuluneen vuoden aikana esille monissa eri tilaisuuksissa näkövammaisten käsityöntekijöiden ongelmia. Yhdistys julkaisi 16.6.2017 julkilausuman artesaanikoulutuksen tilasta ja sitä julkaistiin valtakunnan lehdissä.

Käsityö asioita tuotiin esille Näkövammaisten liittovaltuustossa, jossa puheenjohtaja Eeva Airikainen piti puheenvuoroja käsityöntekijöiden ongelmista.

Käsityörinki

Käsityöyhdistyksen puheenjohtaja osallistui Käsityöringin toimintaan. Tämä ryhmä koostuu sidosryhmien ja rahoittajien edustajista ja se kokoontui kahdesti keskustelemaan näkövammaisten käsityöntekijöiden ongelmista ja tulevaisuuden näkymistä. Keskiössä olivat perinteisten näkövammaiskäsitöiden koulutuksen loppuminen sekä materiaalivälityksen rahoituksen järjestelyt tulevaisuudessa.

Harjapuu valmistajan tapaaminen

Annansilmät Aitta ja Puulon Oy kokoontuivat ja yhdistyksen edustaja oli kutsuttu mukaan. Kokouksessa käsiteltiin harjapuiden valmistuksen määriä ja hintoja. Puulon oy:n toi esille heidän tuotantonsa rajoitukset ja koneiden ikääntymisen sekä raaka-aineen saatavuus ongelmat. Kokouksessa kuitenkin päästiin sopimukseen, että Annansilmät-aitta tilaa suurempia eriä ja harjamalleja vähennetään.


Vauvansukkia näyttelyssä

6. Kesäpäivät ja 90-vuotisjuhlat

Kesäpäivät on vuosittainen yhdistyksen tapahtuma, jossa samanhenkiset näkövammaiset käsitöiden ystävät voivat tavata toisiaan ja keskustella ajankohtaisista käsityö trendeistä ja saada uusia innovaatioita.

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry juhlisti 90-vuotista taivaltaan kesäpäivillä ylihärmässä, Härmän kuntokeskuksessa 16 -17.7.2017. Paikalle saapui yli 60 käsitöiden ystävää. puheenjohtaja Eeva Airikainen avasi kesäpäivät ja yhdistyksen kunniajäseniksi kutsuttiin sosiaalineuvos Pentti Lappalainen ja kamarineuvos Ture Tähtinen.

Yhdistys vastaanotti huomionosoituksia monilta yhdistyksiltä ja yhteisöiltä.

Kesäpäivien aluksi julkistettiin julkilausuma ammatillisen koulutuksen muutoksesta ja mediatiedote julkaistiin valtakunnallisesti.

90-vuotis juhlapuhujana oli Sokeain ystävät ry Ture Tähtinen. Hän kertoi puheessaan Näkövammaisten käsityöntekijöiden aiemminkin joutuneen ahdinkoon, mutta joka kerta on niistä päästy yli.

Toisena puhujana oli 80-vuotis historiikin kirjoittanut Martti Petäjäjärvi. Hän kertoi nyt tekeillä olevasta teoksesta, johon haastatellaan useita henkilöitä, joilla on tietoja 10 viime vuoden tapahtumista.

Myyntinäyttely alkoi perjantaina kymmeneltä, näyttelyyn tutustujilla oli mahdollisuus tehdä ostoksia. Esillä oli paljon erilaisia tuotteita: ekopärekoreja, rottinkikoreja, keramiikkaa, kynttilöitä, harjatuotteita, paperikukkia ja kortteja. esillä oli kattavasti lähestulkoon kaiken ne käsityön lajit mitä näkövammaiset ammattilaiset ja harrastavat näkövammaiset tekevät. Kierrätysmateriaaleista tehdyille tuotteille oli varattu kokonainen esittelypöytä.

Kesäpäivien kohokohta oli Vauvan sukkien luovutus Seinäjoen keskussairaalan synnytysosaston edustajalle. Näkövammaiset olivat neuloneet 200 paria vauvansukkia. Sukat luovutti idean äiti Kaarina Haikara.

Sanomalehti Ilkka kävi haastattelemassa kahta paikallista käsityöntekijää: Leena Töröä ja Tarja Marttalaa. Lehdessä käsiteltiin näkövammaisten ammatillisen käsityökoulutuksen alasajoa sekä näkövammaisten käsityöntekijöiden työllistymismahdollisuuksia. Myös Härmässä ilmestyvä paikallislehti Lakeuden Aviisi julkaisi kattavan artikkelin näkövammaisista käsityöntekijöistä ja haastatteli puheenjohtaja Eeva Airikaista.


7. Yhdistyksen historiasta kirja

Vuoden 2017 aikana yhdistyksen nimeämä historiikki työryhmä on koonnut kirjan vuosien 2007-2017 ajasta. Kirjoittajana oli Martti Petäjäjärvi ja työryhmä kokoontui 5 kertaa. Kirja julkaistaan 2018 vuosikokouksessa ja sen myyntituotto on yhdistyksen varainhankintaa.

Vuonna 2007 ilmestynyttä laajaa historiateosta Näkövammaiset ja Käsityöt kirjaa on edelleen saatavissa. Nämä kaksi kirjallista teosta ovat yhdessä kattava tietoteos yhdistyksen toiminnasta vuosina 1927-2017.

Teokset on muunnettu näkövammaisille ja kuulonäkövammaisille saavutettavaan muotoon. Niitä voi lukea Luetus-ohjelmalla ja kuunnella koneäänitteenä.

Kirjan painokustannuksiin saatiin avustusta Sokeain Ystävät ry:ltä ja Tampereen Sokeain säätiöltä sr.


8. Lomatoiminta

Sokeain Ystävät ry:n virkistyslomia tarjottiin jäsenistölle jäsenkirjeessä, kotisivuilla ja facebook-sivuilla syksyllä 2017. mutta yhtään hakemusta ei tullut määräaikaan mennessä.


9. tiedotustoiminta

9.1 Jäsentiedote

Yhdistys käyttää tiedottamisessaan näkövammaisille soveltuvia sähköisiä ja muita tiedotuskanavia. Edelleen tiedotteen saa myös pisteillä, Daisy

äänitteenä tai mustavalkoisena. Halutessaan sen saa myös s-postilla.

Jäsenkirjeitä lähetettiin 3 kpl maaliskuussa, kesäkuussa sekä lokakuussa. Sisällöt koostuivat kokousmateriaaleista, tapahtumailmoituksista, yhteistyökumppaneiden tiedotteista, hallituksen kokouskoosteista sekä muista ajankohtaisista asioista. Myös yksi käsityöohje julkaistiin jäsenkirjeen osana. Jäsenkirjeet toimitettiin mustapainettuna, sähköpostilla, pistekirjoituksella sekä kotisivun jäsenille tarkoitettuna linkkinä.

9.2 Jäsenten yhteydenotto

Jäsenet ovat voineet vuoden 2017 aikana asioida yhdistyksen toimistoon puhelimitse, sähköpostitse sekä kotisivujen palautelomakkeen kautta.

9.3 Yhdistys mediassa

Yhdistys on julkaissut ilmoituksia ja tapahtumakutsuja Näkövammaisten Airut-lehdessä, Retina-lehdessä sekä Silmäterä-lehdessä. Julkilausumaa käsityöopetuksen tilanteesta levitettiin laajalti kaikkiin näkövammaiskanaviin ja valtakunnan lehtiin.

Ylihärmän kesäpäivistä julkaistiin kattavasti Ilkka-lehdessä ja Lakeuden Aviisissa.

9.4. Yhdistys verkossa

Yhdistyksen kotisivut uusiutuivat www.kasityontekijat.fi. Kotisivujen sisältöä ja ajankohtaisuutta ja saavutettavuutta parannettiin.

Kotisivuja ovat ylläpitäneet ja päivittäneet Kaisa Penttilä ja toimistosihteeri Tarja Hatanpää.

Kotisivuilla julkaistiin säännöllisesti tietoa ajankohtaisista tapahtumista, hallituksen kokouskoosteista sekä kurssitoiminnasta.

Yhdistykselle avattiin oma Facebook profiili ja siellä oli vuoden lopussa 79 seuraajaa.

Yhdistyksen Facebook-sivun päivityksistä vastasi Kaisa Penttilä. Facebook-sivuilla välitettiin tietoa sekä yhdistyksen toiminnasta että muista käsityön ystäviä kiinnostavista tapahtumista.

Tiedottamista on jatkettu myös Näkövammaisten Tiedonhallintapalvelun ylläpitämällä kasityot-sähköpostilistalla.

Vuosikokouksen pöytäkirja julkaistiin myös järjestöpolitiikka-listalla.

9.5 Muu tiedotustoiminta

Yhdistyksen esite uudistettiin ja sitä jaettiin Porissa.


10. Hallinto

10.1 Sääntömääräinen vuosikokous

Ylintä päätäntävaltaa yhdistyksessä käyttää vuosikokous.

Vuosikokous pidettiin Tampereella 18.3.2017 ja paikalla oli varsinaisia jäseniä 28, kannatusjäseniä 4, avustajia 2 ja kutsuttuja 1. Puheenjohtajaksi seuraavalle toimintavuodelle valittiin Eeva Airikainen.

Vuoden 2017 tilintarkastajayhteisöksi Ernsternst Young.

10.2 Hallitus

Hallitus johtaa yhdistyksen toimintaa sääntöjen määräämällä tavalla.

(osallistumiskerrat suluissa)

Puheenjohtaja

Eeva Airikainen, VANTAA ( 10 )

044-7201111 / eeva.airikainen(at)gmail.com

Hallituksen jäsenet

Mauno Sirviö, varapuheenjohtaja, PALOKKA (10 )

0400-544 178

Kaarina Haikara, VANTAA ( 10 )

Eija Jaakkola, TAMPERE ( 1 )

Kaisa Penttilä, hallituksen tiedottaja, ESPOO ( 10 )

Heikki Penttinen, RAASEPORI ( 7 )

Laila Rantanen-Timonen, PIETARSAARI ( 9 )

Hallitus kokoontui 10 kertaa. Käsiteltyjä asiakohtia kertyi pöytäkirjoihin 198.

Hallituksen käytössä on ollut sähköpostilista, jonka välityksellä on käsitelty hallituksen kokoukseen tulevia asioita alustavasti. Kaikki hallituksen jäsenet eivät ole kuitenkaan sähköpostin käyttäjiä, mutta päätettiin silti, että sähköpostia käytetään aktiivisesti.

Hallitus kehitti vuoden aikana kokouskäytäntöjään tehokkaampaan suuntaan ja kytki valmistellun esityslistan pöytäkirjan ylläpitoon. Hallitus kokoontui kerran kehittämiskokoukseen, jossa keskusteltiin hallituksen toiminnasta ja sen vastuusta sekä yhdistyksen tarkoituksesta.

Hallitus järjesti kiittämis- ja huomioimistilaisuuksia vuoden aikana 2. Syyskuussa Yhdistys luovutti huomion osoituksen kunniajäsen Pentti Lappalaiselle ja tammikuussa 2018 huomioitiin eläkkeelle jäänyttä toimistosihteeriä ja kiitettiin muutossa avustaneita vapaaehtoisia päivällisen merkeissä.

10.3 Toimikunnat

Työvaliokunta

Eeva Airikainen, Mauno Sirviö, Kaarina Haikara ja Kaisa Penttilä.

Toimikunta kokoontui 4 kertaa ja valmisteli seuraavia asioita hallituksen käsiteltäväksi:

Esityslistan ja pöytäkirjan määrämuotoisuus kokouksiin

Nettisivujen päivityssuunnitelma ajanmukaiseksi ja saavutettavaksi

Vuoden 2018 Stea avustushakemuksen sisällön

Vuoden 2017 toimintakertomuksen ja 2018 toimintasuunnitelman valmistelun.

Työvaliokunnan jäsenet Eeva Airikainen, Mauno Sirviö ja Kaisa Penttilä toimivat toimistosihteerin valintaprosessissa. Työryhmä laati ilmoitukset, otti vastaan hakemukset ja valitsi 95 hakemuksen joukosta 6 toimistosihteeri ehdokasta haastatteluun. Haastattelujen jälkeen työryhmä vei hallitukselle 3 ehdokasta, joista hallitus teki valinnan. Toimistosihteeriksi valittiin Mella Salmela, atk-merkonomi.

Koulutus työryhmä

Kaarina Haikara, Kaisa Penttilä ja Eeva Airikainen

työryhmä valmistelee alkuvuodelle 2018 alueyhdistystenkäsityövastaavien perehdytystä sekä uusien käsityöohjaajien koulutuspäiviä kesälle 2018. Toimikunta kokoontuu tarpeen mukaan ja jatkaa itseohjautuvaa toteutustyötä.

Historiikki toimikunta

Kaarina Haikara, Martti Petäjäjärvi, Keijo Jokinen, Eeva Airikainen, Tarja Hatanpää ja Raimo Salmela

Toimikunta on valmistellut kirjan yhdistyksen vuosista 2007-2017 ja se julkaistaan maaliskuussa 2018. Kirjaa varten haettiin apurahoja eri tahoilta ja niitä saatiin Sokeain Ystävät ry 1000 euroa sekä Tampereen sokeain säätiö sr. 500€.

Lomake toimikunta

Kaisa Penttilä, Mauno Sirviö ja Heikki Penttinen

Työryhmä kokoontui 4 kertaa ja valmisteli uudet kurssipalaute lomakkeet sekä ohjaajien Kartoituskyselyn. Uudet kurssipalautelomakkeet on otettu käyttöön vuoden 2018 alusta ja Ohjaaja kartoitus vastaukset toimivat ohjaajakoulutuksen suunnittelun pohjana.

Tuotekehitys toimikunta

Mauno Sirviö, Markus Niiranen, Simo Parviainen, Seppo Toivanen ja Piia Rossi. Kokoontui yhden kerran kuluneen vuoden aikana, jolloin käsiteltiin nykytilannetta ja hieman kehiteltiin tulevaisuutta.

Facebook ja kotisivujen ylläpito toimikunta

sihteeri Tarja Hatanpää ja Kaisa Penttilä.

Kotisivujen sisältö ja rakenne on uudistettu, sivut on tehty saavutettaviksi sekä ajankohtaiset tiedotteet on päivitetty sivuille joka kuukausi. Myös jäsentiedote on kokonaisuudessaan jäsenten luettavissa vain jäsenille julkaistun linkin kautta.

Facebook-sivut on luotu ja sitä on ylläpidetty ja päivitetty säännöllisesti.

Materiaalitoimikunta

Laila Rantanen-Timonen, Martin Lindqvist, Simo Parviainen, Hanna Karesjoki ja Kaarina Haikara.

Näkövammaisten liitolta saatiin rahallista tukea 2016 ja 2017.

Materiaalinmyynti ja -välitys on ollut nyt Annansilmät-Aitan hoidossa pari vuotta. Annansilmät-Aitan myynti on ollut hyvällä mallilla. Harjamyynti kasvoi.

Rottinkirunkojen tekijä on ollut Paavo Rautavuo. Paavon oppiin pitäisi saada uusi tekijä.

Varastossa oli runsaasti perusvärisiä neulelankoja saatavilla, mutta niitä ei kuitenkaan tilata. Laadittiin markkinointikirje langoista käsityöalueelle.

Puulon osti Aarnonpuun. Harjapuiden saannissa on ollut toimitusongelmia. Simo Parviainen teki vuosittaisen ostosuunnitelman. Neuvottelupalaveri Puulonin kanssa pidettiin 19.9.2017.

Uusia harjapuu malleja haluttiin.

Sidontamateriaaleja sai hyvin ja löytyi toimittajia, joilta saa pienenmpiä määriä. Bassinaa oli varastossa runsaasti.

Rottinkia saatiin hyvin Mendeliltä, Hollannista

Runkojen saaminen oli yhden tekijän varassa.

Koripohjia toimitti Kuomiokoski. Erikoispohjia oli myös saatavilla.

Ekopäreiden toimitus toimii jollain tavalla, mutta määrien piti olla isoja.

Mehiläisvahaa oli saatavilla kaikissa väreissä.

Varastosta poistuvista materiaaleista ilmoitettiin käsityöalueella. 


11. Toimisto

Toimistosihteeri on tehnyt tiliöinnin ja kirjanpito on tehty Pirkanmaan Finanssi oy:ssä.

Yhdistyksellä oli vuokrattu toimistohuone Tampereella osoitteessa Kuninkaankatu 8 marraskuuhun 2017 saakka. Joulukuun 2017 alussa toimisto siirtyi Helsinkiin vuokralle Näkövammaisten Kulttuuripalveluun Palvelu- ja toimintakeskus Iiriksen 5. kerrokseen.

Kulttuuripalvelun kokoushuonetta Annan kammaria käytettiin hallituksen ja työryhmien kokouksissa. Toimiston hoidosta vastasi marraskuun loppuun asti kokopäiväinen toimistosihteeri Tarja Hatanpää ja tammikuun 2018 alusta alkaen osa‑aikainen toimistosihteeri Mella Salmela.

Joulukuun toimistotehtävät hoiti puheenjohtaja Eeva Airikainen.


12. Talous

Taloussääntö /5/22.3.1998 määrittelee hallinnon ja toimihenkilöiden

vastuut.

Yhdistyksen toiminta rahoitetaan pääosin avustuksilla.

Tärkein avustaja on Stea.

Muita tukijoita ovat Sokeain Ystävät ja Näkövammaisten liitto ry.

Omatoiminen varainhankinta koostuu jäsenmaksutuloista, tuotetarrojen sekä adressien myynnistä. Satunnaisia tuloja saadaan jäsentilaisuuksissa pidettävistä arpajaisista. Lisäksi myydään Näkövammaiset ja Käsityöt kirjaa.

Yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä.


13. Yhteenveto

Yhdistyksen talous on säilynyt vakaana. Stean:n toiminta-avustus yhdistykselle oli 52.000 € vuonna 2017.

Muita avustuksia yhdistys sai Näkövammaisten liitolta 2.000 €, Sokeain ystäviltä 1.000 € ja Tampereen sokeiden säätiö sr. 500 €.

Stean avustus on taannut toiminnan jatkumisen hyvällä tasolla. On ensiarvoisen tärkeää, että toimintamme jatkuu Stean:n kanssa yhteisesti laadittujen suuntaviivojen mukaisesti siten, että toiminnan painopiste on näkövammaisten elämän sisällön ja henkisen hyvinvoinnin parantamisessa mielekkäällä tekemisellä yhdessä vertaisten kanssa. Tuntoaistin ja motoriikan harjoittaminen auttaa näkövammaista ympäristön haptisessa hahmottamisessa ja kehittää itsenäistä arjen askareista selviytymistä. Kädentaitojen parempi hallinta auttaa näkövammaan sopeutumista ja vähentää sen aiheuttamaa haittaa.

NÄKÖVAMMAISET KÄSITYÖNTEKIJÄT RY:N HALLITUS

Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10/2017-2018 (1.3.2018) esitettäväksi vuosikokoukselle



---

Loppu